Villapaita koiran karvoista

Pariskunta Newcastlessa on tehnyt omaperäisen “muistimerkin” menettämilleen läheisille lemmikeille. Beth ja Brian Willisin valkoinen samojedi Kara kuoli 12 vuotta sitten ja lapinkoira Penny vuonna 2002. (Pahoittelen, jos rodut ovat väärin käännettyjä.) Valmistaakseen itselleen koiriensa karvoista paidat, Willisit keräsivät tuhansia koirankarvoja harjoista ja matoista.
Materiaali on kuulemma loistavan ilmavaa ja vedenpitävää. Beth sanoo, että jotkut pitävä asustetta ikävänä, mutta heille se tuntuu täysin normaalilta.
Lähde: news.bbc.co.uk











Onhan noita tehty. Jossain näin, joku kun susitarhaaja oli tehny suden karvoista villapuseroita.
Meijän puudelin kun kerran trimmaa niin siitä sais vaikka minkä laista asustetta ja kun sitä pyörittää niin siitä saa pallon. Tein joskus sen karvoista ison melkein koripallon kokoisen pallon.
Pelle Peloton värkkäsi kerran koneen joka kutoi koirankarvoista vaatteita. Kyseisellä masiinalla valmistetut asut haisivat märkinä aivan uitetuilta koirilta. Kuinkahan on asian laita tosielämssä; haisevatko nuo paidat vesisateessa kastuttuaan?
Tehdäähän näitä suomessakin. Yrityksen (Yrityksien?) nimeä en muista.
Sinne kun vie tarpeeksi ison läjän koiran karvoja niin pyöräyttää sulle takin.
Oisihan tollanen ihan käteävä kun tietää kuinka hyvin koiranakarvat eristää lämpöä.
Frendin siskolla on villapaita, jossa on kolmannes koiraa.
Koiran karvaa on tosiaan käytetty iät ja ajat.
Omat taistelukäsineeni on vuorattu kissannahalla.
Arvatkaapa tuntuuko se ylelliseltä, kun työntää kätensä mirriin?
“Arvatkaapa tuntuuko se ylelliseltä, kun työntää kätensä mirriin?”
Annatko yhteystietosi, niin ilmiannan sinut eläinsuojelijoille?
No ei vaineskaan. Mikäs tuossa, kierrtys on muodissa. Mutta eikö tuo tosiaan haise kastuneena? Ainakin elävät koirat haisevat helkutin pahalta märkinä.
Tiedän neulontapiireistä ihmisiä jotka keräävät puudelinsa karvoja ja kehräävät. Tallinnassa löytyy koirankarvasta tehtyä lankaa myynnistä… Olenpa tainnut eräillä käsityömessuilla suomessakin törmätä.
http://npldesign.vuodatus.net/blog/209664
Tuolta ainakin löytyy juttua.
Isotädillä on kokonainen sohva + iso nojatuoli päällystetty edesmenneen koiran karvoista tehdyllä paksulla kankaalla. En muista nyt rotua. Kuulemma koko sen koiran elämä siitä karvaa kerätty, eli kaipa siitä olisi enemmänkin saatu.
Eikös sohva nyt olisi helpompi päällystää vaikka sen elukan nahkalla suoraan (olettaen että oli joku vähänkään isompi elikko)? No mieltymykset kullakin..
mul oli yks sellanen kaveri mikä keräs ihmisten hiuksia että se vois tehä tyynyn:D
Heikkinen: Jos haluat oman lemmikkisi nahkat repiä irti sen kuoltua niin go for it. Siihen ei vaan kovin monesta ole.
Kaikki eläinkuidut haisevat aivan hirvittävästi ennen käsittelyä.
Lampaanvillan luonnollinen haju tuo minun mieleeni härskin voin ja mm.silkissä ja pellavassa on luonnostaan haju, josta kaikki, esim.vaimoni, eivät pidä.
Mulla on kahdet villasukat jotka on tehty koiran karvoista kehrätystä langasta, ovat ihan sairaan lämpimät. Pelkkä koirankarva ei muuten käy lankavärkiksi: tulee huteraa lankaa eli joukkoon on lisättävä lampaan villaa. Sopiva suhde on kuulemma 40/60 siten, että koiraa on enempi.