Seuraavan kerran jälkikasvusi kinutessa sitä uusinta K18-ikäräjälla varustettua väkivaltapeliä, niin vastausten kanssa kannattaa ehkä olla varovainen. Ainakin vetoaminen siihen vanhaan teesiin että “Minun lapsuudessani leikittiin puuleluilla ja käpylehmillä” saattaa johtaa ojasta allikkoon. Tämä siksi että konsolipelistä kinuaminen voi perustellusti siirtyä Hollantilaisen Tomm -nimisen suunnittelutoimisto kehittämään puiseen palapeliin, jonka valmiiksi kokooja palkitaan puisella rynnäkkökiväärillä.
Tämä Ratata -niminen puinen rynkky on suunnittelutoimiston mukaan pääsemässä myös pian tuotantoon. Kiinnostuneita kehoitetaan jättämään yhteystietonsa sähköpostiin.
n
Ovatko lasten sotaleikit pahasta?
Lähde: bytomm.com
(12 arviota, keskiarvo: 4.50/5)
Hieno on. 4min uus juttu
Kyllä tuo on rynnäkkökivääri eikä konepistooli. Ihan helvetin makee silti.
eezi: Totta puhut. Korjasin rynkyksi.
Itsekin lapsena leikin kavereiden kanssa sotaa ja minusta tuli aivan normaali. Mitä nyt vähän silmät harittaa O_o
Rosvo, poliisi, sota… Auttavat vain paremmin ymmärtämään hyvää ja pahaa.
Kyllähän lapsena ois itekki tommosella kelvannut leikkiä =P
Veikkaan että enemmän kieroon kasvavat ne muksut joilta kielletään kaikki mahdollinen “epämoraalinen” leikkiminen.
en oikee ymmärrä minkä takia olis väärin?
varmaa 99.99999999% meistä (ainaki pojista) on joskus kersana duunannu jonkulaista leikkisotaa, ja kasvanu täysin normaaliksi
aikuseksi/nuoreksi.
“leikkiä sotaa” kuulostaa karulta.. mutta onhan se sanomattaki selvää, että leikkiä sotaa ja sota on kaksi täysin eri asiaa täysin eri tasoilla.
muistin nyt kuinka joskus pienenä pelkäsin sirkuspellejä ja jotain atomipommia (lähinnä kuitenkin sirkuspellejä) ja sitä, että tulis oikea sota ja kaikki kaverit kuolis,
mutta silti kavereitten kanssa leikittiin sotaa, ..
ristiriitanen asia?
ei sitä leikkiä pienenä nii syvällisesti ajatellu.
ja ainahan noissa omissa leikeissä tapettiin pahiksia tai jotain tosi pahoja zernobilystä karanneita mutanttihirviönatsikenraaleita..
ja silti musta tuli ihan normaali! ..ai, ei vakuuta?
on tietty eriasia jos lapset heittelee toisiaan käpyjen sijasta kivillä tai tikoilla, nii totta helv***ssä siihen pitää puuttua.
ja sit on kans jotain pilalla jos aikuiset kannustavat lapsia leikkimään sotaa.. se on jo iha erimeininki, mut en tiiä tapahtuuko tällasta missään muualla ku viidakossa..(nykyään)
..ja tarhatäti aina sano, et ei saa osottaa sormella toista ku leikittii käsipyssysotaa, mut eihä me mitää kuunneltu ja silti se järki kasvo joskus päähän jos se oli tullakseen..
NII ja kyllähä nyt jokasella tosimiehellä on ollu NALLIPYSSY! ja sillä ampunu naapurin räkättirastaita, tai kissaa, tai ryöstäny mummon.
**tun moisen esseen kirjotin, muihin viesteihin nähden semi vakava:D. mut ois hauska kuulla erimieltä olevan henkilön mielipide, en sentakia, että rupeaisin väittelemään asiasta vaan, että voisin saada uuden näkökulman. kiithöss (toisaalta tuskin täälä mitää keskusteluja käydään (kai) ja aihekki vähä yhdentekevä, ni iha sama:D…. )
Niin ne lapset jotka ovat joutuneet lelunnäköisen miinan (jonka joka lapsipsykologi varta vasten on suunnitellut) kohteeksi on tietenkin eri mieltä.
Itsekin pelkäsin pienenä ydinsotaa ja siihen aikaan aikuiset vastustivat leluaseita, ja tätä ihmettelin, mutta myöhemmin ymmärsin aikuisten aseiden pikemminkin olevan nimenomaan rauhanaseita joilla tehdään-tavalla tai toisella rauha ja joista siksi ei tarvitse huolehtia.
Joskus 90-luvun alussa näin eka-marketissa myynnissä puisia erilaisia värikuula-aseita.