Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 ja siitä seuranneet taloudelliset mullistukset puolustusmäärärahojen leikkauksineen aiheuttivat sen, että aiemmin sotateollisuudelle suunnatut rahavirrat löysivät tähdellisempiä kohteita. Tämä käytännössä hetkellisesti pysäytti venäläisten hävittäjäkoneiden kehityksen 90-luvun alussa ja niin MIG- kuin Suhoi-koneidenkin kohdalla keskityttiin lähinnä parantamaan olemassa olevien konemallien ominaisuuksia täysin uusien konetyyppien suunnittelun odottaessa parempia aikoja. Samaan aikaan esim. Yhdysvalloissa kehiteltiin täysillä viidennen sukupolven häiveominaisuuksilla varustettuja ilmaherruushävittäjiä kuten F-22 Raptoria, joka lensi ensilentonsa syyskuussa 1997.

Venäläisillä oli kuitenkin Neuvostoliiton ajoilta perintönä mm. Suhoi Su-47 projekti, joka lensi ensikerran 1997. Jotain Neuvostoliiton loppuaikojen tilanteesta ja kommunistisen järjestelmän hajoamisesta aiheutuneista hankaluuksista kertoo se, että Su-47 projekti oli ensimmäisen kerran käynnistetty jo 1983, eli projektin alusta neitsytlentoon asti pääsy kesti peräti 14 vuotta.

Su-47 testikone lennolla
Su-47 testikone lennolla

Konetta ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi taistelutoiminnassa, vaan se on lähinnä tutkimuskone jolla tutkitaan mm. eteenpäin kallistettujen siipien etuja perinteiseen rakenteeseen. Käänteinen siipirakenne on osoittautunut hyväksi ja esim. koneen kaarreominaisuuksien väitetään olevan paremmat kuin länsimaisilla kilpailijoillaan. Siipirakenne myös mahdollistaa aiempaa hitaammat laskeutumis- ja lentoonlähtönopeudet.

Myös MIG-koneiden kehitystyö pääsi jälleen vauhtiin 90-luvun lopulla ja helmikuussa 2000 suunnittelutoimisto esitteli oman testikoneensa MIG-FMI:n. Kirjainyhdistelmä FMI tulee sanoista ”Multifunctional Frontline Fighter”, eli raaka suomennos voisi olla vaikka ”etulinjan monitoimihävittäjä”.

MIG-FMI/1.44
MIG-FMI/1.44

Koneen tarkoituksena oli osoittaa suunnittelutoimiston kyky suunnitella ja valmistaa Venäjälle sen oma 5. sukupolven hävittäjä. Muotoilukieleltään kone muistuttaa hieman Eurofighter Typhoonia, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä MIG-FMI:n ensimmäiset luonnokset raapusteltiin 1980-luvun lopulla, jolloin Eurofighter oli myös vielä suunnitteluasteella.

Hyvien häiveominaisuuksien saavuttamiseksi osa aseistuksesta voidaan kuljettaa rungon sisällä ja se on Su-47:n tapaan varustettu moottorien suihkusuuntauksella, eli koneen ohjattavuutta voidaan parantaa suuntaamalla moottorien suihkua 20 % pystysuunnassa perusasennosta kumpaankin suuntaan.

Syy miksi MIG-historioinnissa otin näin suureen rooliin Su-47:n on se, että Suhoi voitti kilpailun venäläisen viidennen sukupolven monitoimihävittäjän suunnittelusta ja rakentamisesta. Suhoi ja MIG, joiden fuusioitumisesta on viime aikoina ollut paljon huhuja, tekevät yhteistyössä uutta PAK FA Suhoi T-50 hävittäjää, jonka on tarkoitus astua palvelukseen arvioiden mukaan vuosina 2013-2015. Koneen ensilennon odotetaan tapahtuvan tammi-helmikuussa 2010.

T-50:n on tarkoitus korvata Venäjän ilmavoimien käytössä olevat MIG-29 ja Su-27 -hävittäjät ja vaikka hanke ymmärrettävistä syistä on salaisuuksien verhoama, niin sitä voidaan pitää hyvin kunnianhimoisena. Koneen on tarkoitus olla ominaisuuksiltaan vähintäänkin tasaväkinen vuonna 2011 palvelukseen astuvan F-35 Lightning II:n kanssa, jota pidetään tällä hetkellä yhtenä maailman edistyksellisemmistä hävittäjistä. T-50 tulee käyttämään kuumankin esi-isänsä tekniikkaa hyväkseen ja MIG-FMI:n puolelta koneeseen tiedetään tulevan mm. edistyksellisen tutkajärjestelmän, joka kykenee 20 maalin yhtäaikaiseen seurantaan.

Koska kone ei ole vielä lentänyt ensilentoaan ja virallisia kuvia koneesta ei ole tarjolla, voimme vain arvailla koneen ulkomuotoa. Ohessa muutama konseptikuva koneesta ja ehkäpä jo ensi vuoden alkupuolella tiedämme tarkemmin, mitä vekkulit itänaapurimme ovat onnistuneet tällä kertaa rakentamaan.

hkjhkj

1_003

Näin on saatettu päätökseen Mikojan-Gurevitšin lentokonesuunnittelutoimiston ja tehtaan lyhyt historiikki. Todennäköistä on, että Suhoi ja MIG sulautuvat jossain vaiheessa yhteisten projektien myötä yhdeksi lentokonevalmistajaksi.

Kiitos ja kumarrus kaikille lukijoille ja kommentoijille. Alla linkit sarjan aiempiin osiin:

MIG-hävittäjien historiaa osa 1

MIG-hävittäjien historiaa osa 2

MIG-hävittäjien historiaa osa 3

MIG-hävittäjien historiaa osa 4

Lähteet: Aerospaceweb.org, wikipedia.org, rusarmy.com, warfare.ru, militaryphotos.net, duler.ru

Edellinen artikkeli3D sylinterissä
Seuraava artikkeliZombinpääsuihkulähde on halloweenkoristeiden aatelia