Ajatus tietokoneesta ilman hiirtä herättää nykyaikaisessa ihmisessä yhtä ristiriitaisia ja epäuskoisia tuntemuksia, kuin ajatus skinheadista ostamassa itselleen kivoja sandaaleja kesäksi. Tietokoneeseen liitetty hiiri on käytännössä välttämättömyys nykyaikaisten, graafisten käyttöjärjestelmien sujuvaan hallintaan. Rohkenisin väittää, että aika moni olisi pulassa jos esim. Windows-pohjaista järjestelmää pitäisi yhtäkkiä käyttää vaikkapa työpäivän ajan pelkästään näppäimistön voimin.

Juuri graafisen käyttöjärjestelmän kehitystyössä ilmenneet tarpeet olivat Douglas Engelbartin (s. 30.1.1925, Oregonissa) mielessä, kun hän Bill Englishin avustuksella loi maailman ensimmäisen tietokonehiiren Stanfordin tutkimusinstituutissa vuonna 1964.

Hiiri oli rakenteeltaan hyvin yksinkertainen: Ontoksi koverrettuun puupalikan sisälle oli asennettu metallikiekot, jotka rullasivat 90 asteen kulmassa toisiinsa verrattuna muodostaen  siten X- ja Y-akselin. Lisäksi puisessa laatikossa oli yksi punainen nappi toimintoja varten.

Douglas Engelbart haki 1967 patenttia keksinnölle nimeltään ”X-Y position indicator for a display system”, eli X–Y-asemaosoitin näyttöjärjestelmälle ja se sai patenttisuojan 1970. Ensimmäisessä hiiressä esitelty toimintaperiaate oli käytössä valtaosassa tietokonehiiristä vielä 90-luvun lopulle asti, jolloin optiset hiiret alkoivat lyödä itseään läpi perinteisten ns. pallohiirten tilalle.

Uutuus julkistettiin maailmalle 9. joulukuuta 1968. Sitä esiteltiin suurelle yleisölle San Franciscossa pidetyssä tietokonekonferenssissa näyttämällä kuinka helppoa X–Y-asemaosoittimella oli leikata, kopioida ja liittää tekstiä näytöllä olevaan tekstitiedostoon. Tämän tiedon valossa voitaisiin sanoa, että monen muun saavutuksen lisäksi Engelbart on nykyaikaisen copypaste-opiskelutyylin isä.

Engelbart kädessään maailman ensimmäinen hiiri

Uusi osoitinlaite sai pian ensiesiintymisensä jälkeen kansan huulilla nimen mouse (suom. hiiri), sillä se ulkoisesti muistutti hieman hiirtä pitkän johtonsa ansiosta. Stanfordin tutkimusinstituutti lisensoi Engelbartin ja hänen ryhmänsä keksimän osoitinlaitteen oikeudet Applelle  varsin vaatimattomasta summasta; noin 40 000 yhdysvaltain dollarista.

Engelbart ei itse ole koskaan saanut provisioita keksinnöstään, mutta häntä on mm.  huomioitu keksintöjensä johdosta myöntämällä hänelle vuonna 2000 Yhdysvaltain silloisen presidentin Bill Clintonin toimesta National Medal of Technology, eli kansallinen teknologiamitali.

Engelbart ei toki saanut mitalia pelkästään hiiren ansiosta, sillä miehellä oli näppinsä pelissä myös mm. Arpanet-järjestelmän, nykyaikaisen internetin edeltäjän kehitystyössä, mutta se onkin jo sitten toinen tarina…

Lähteet: www.mr-gadget.de, gajitz.com, wikipedia.org, gadgetlite.com

Edellinen artikkeliMikkelin Miesasialiike: Olutpullon kaatumisenestolaite cd-levystä
Seuraava artikkeliSkinput – näppäimet iholle