Kävin pääsiäisenä risteilyllä jäänmurtaja Sampolla, vaikutuin ja päätin kirjoittaa tämän artikkelin.

Historia:

Sampo palveli valtiota virallisena jäänmurtajana vuosina 1961-1987. Sampo rakennettiin vuonna 1960 Wärtsilän Helsingin telakalla. Nimi oli perintö 1898 valmistuneelta samannimiseltä jäänmurtajalta, joka palveli Suomea yli puoli vuosisataa. Sampo oli osa suomen jäänmurtajalaivaston jälleenrakentamista, joka sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin. Sampo on edustanut Suomen laivanrakennustaitoa Saksassa asti vuonna 1965. Talvi 1965-1966 oli satamille ja jäänmurtajille kova talvi. Jäätä oli niin paljon, että kaikki Pohjanlahden satamat jouduttiin sulkemaan jäävaikeuksien takia. Sampo avusti laivoja aina Perämereltä Suomenlahdelle saakka. Toinen ankara talvi  oli vuosina 1985-1986, sillon jäänpaksuus oli Perämerellä 45-83 senttiä, Selkämerellä 46-60 senttiä, Saaristomerellä 32-60 senttiä, Suomenlahdella 40-54 senttiä ja Perämeren ulapalla 30-60 senttiä. Koko työaikansa Sampo toimi myös meripelastustehtävissä. Vuosien varrella Sampo kärsi muutaman pohjakosketuksen ja yhteentörmäyksen, joista kenties pisimpään selviteltiin keväällä 1971 sattunutta törmäystä hollantilaisaluksen kanssa. Aika alkoi ajaa Karhu-luokan jäänmurtajien ohi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Vuonna 1981 todettiin että Sampo, Karhu ja Murtaja ovat niin vanhoja, että ne poistetaan palveluksesta lähivuosina. Vuoden 1987 keväällä Sampo pääsi eläkkeelle.

Eläkepäivät: (joita Sampolla ei ole)

Kemin edesmennyt kaupunginjohtaja Juhani Leino kaavaili Sampon ostamista matkailuvetonaulaksi, ja niin tehtiin. Nykyään Sampo palvelee museojäänmurtajana turisteille ja  on Suomen ainut ajokuntoinen museojäänmurtaja. Kausi alkaa 22.12 ja päättyy 23.04. Parhaimmillaan risteilyjä on 6 kertaa viikossa.  Jos haluaa löytää Suomesta paikan, jossa ei ole muita suomalaisia, suosittelen Sampoa lämpimästi. En nähnyt ketään muuta suomalaista, paitsi henkilökunnan ja matkaseurani. Japanilaisia sen sijaan riitti. Joka talvi risteilyllä käy 10 000 – 12 000 turistia.

Sampoa johtaa kapteeni Petteri Tähtinen, ja hänen omasta mielestään Sampo on täysin hänen oma laivansa. Risteily maksaa 240 € / henkilö, joten se voi karkottaa monet suomalaiset turistit. Kun Sampo kiihdyttää ja rysähtää jään päälle, tunne on melkoinen, se pitää itse käydä kokemassa. Muita elämyksiä on mm. hyisessä vedessä kelluminen pelastautumispuku päällä. Jokainen osallistuja saa risteilystä muistoksi diplomin ja itse kuvaamansa valokuvat, joita on mukava katsella takkatulen ääressä.

Loppuun vielä Sampon speksit:

Rakennettu: 1960 Helsinki Wärtsilä

Pituus: 75,68 m

Leveys: 17,40 m

Syväys: 7,0 m

Jääluokka: 1 A Super

Uppouma: 3 542 tonnia

Vertailun vuoksi vielä nykyaikaisen jäänmurtaja Kontion speksit:

Rakennettu: 1987 Helsinki Wärtsilä

Pituus: 99,0 m

Leveys: 24,2 m

Syväys: 8,0 m

Jääluokka: 1 A Super

Uppouma: 9130 tonnia

Itse ottamiani kuvia:


Lähteet:  Jäänmurtaja Sampon internetsivut

Helsingin Sanomat

Edellinen artikkeliHaluatko suukon julkkikselta? Japanissa sen tarjoaa Zima – juomapullon kylkiäisenä
Seuraava artikkeliSleep Scan – tarkkaile nukkumistasi