Vipukirves (Leveraxe) – Heikki Kärnän keksintö ja sen toiminta

Vipukirves eli kansainväliseltä nimeltään Leveraxe on suomalaisen keksijän Heikki Kärnän kehittämä halkaisukirves, jonka on tarkoitus tehdä polttopuiden teosta nopeampaa, kevyempää ja turvallisempaa kuin perinteisellä kirveellä. Keksintö nousi maailmanmaineeseen 2010-luvulla, kun sen toimintaa esittelevät videot keräsivät kymmeniä miljoonia katselukertoja YouTubessa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mihin kirveen toiminta perustuu, kuka sen keksi, mitä malleja on saatavilla ja mitä keksinnölle kuuluu nykyään.

Mikä vipukirves on?

Vipukirves on nimenomaan halkaisukirves eli työkalu, jolla pilkotaan pölkyistä pienempää klapia. Se ei ole tarkoitettu puiden kaatamiseen vaan syiden suuntaiseen halkaisuun. Ulkoisesti kirves erottuu tavallisesta kirveestä siinä, että sen terä on kiinnitetty varteen sivusta eikä keskeltä. Tämä epäkeskoinen rakenne – painopiste on siis sivussa terän keskilinjasta – on koko keksinnön ydin.

Ajatuksena on, että perinteisessä kirveessä suuri osa iskun voimasta kuluu kitkaan, kun terä uppoaa syvälle puuhun ja jää helposti jumiin. Vipukirveen terä sen sijaan uppoaa vain muutaman senttimetrin, minkä jälkeen se kääntyy sivulle ja irrottaa palan pölkystä vipuvoiman avulla. Idea muistuttaa periaatteeltaan muita kirveen uudelleen ajattelevia keksintöjä: sama työ pyritään tekemään vähemmällä lihasvoimalla ja pienemmällä loukkaantumisriskillä.

Kuka on Heikki Kärnä?

Vipukirveen takana on sipoolainen Heikki Kärnä, entinen lennonjohtaja, joka alkoi kehittää kirvettä eläkepäivinään raivatessaan metsää tonttinsa raivaustöissä Gumbostrandissa. Kärnä turhautui tavallisen kirveen työläyteen ja oivalsi, että sorkkaraudan vipuvaikutusta voisi soveltaa myös kirveeseen. Lopullinen malli syntyi noin 15 vuoden ja useiden prototyyppien jälkeen. Keksintö patentoitiin 2000-luvun alussa, ensimmäinen myyntikelpoinen vipukirves valmistui vuonna 2005, ja samana vuonna kirves sai Innosuomi-tunnustuksen.

Miten vipukirves toimii?

Kirveen toiminta perustuu epäkeskoiseen painopisteeseen ja pyörähdysliikkeeseen:

• Osuma: terä osuu pölkkyyn ja uppoaa vain lyhyen matkan.
• Kääntyminen: koska terän massa on sivussa, kirvi kallistuu iskun jälkeen sekunnin murto-osassa noin 90 astetta sivulle.
• Vipuvoima: kääntyvä liike toimii vipuna, joka työntää klapin irti pölkyn reunasta sen sijaan, että terä halkoisi puun läpi koko matkalta.
• Ei jumiutumista: koska terä ei uppoa syvälle, se ei jää kiinni puuhun, vaan on heti valmis seuraavaan iskuun.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että pölkkyä halkaistaan reunoilta pala kerrallaan – hieman kuin appelsiinia kuorittaisiin lohko kerrallaan – sen sijaan että pölkky yritettäisiin lyödä kerralla kahtia keskeltä. Valmistajan mukaan tekniikka vähentää tarvittavaa voimaa, mutta luvut perustuvat pitkälti keksijän omiin mittauksiin, joten niihin kannattaa suhtautua markkinointiväitteinä.

Turvallisuus ja oikea käyttötekniikka

Turvallisuus on ollut suunnittelun keskiössä. Kirveessä on niin sanottu turvakynsi, joka lukitsee pölkyn iskun aikana, sekä pitkä varsi, jonka ansiosta terä ei yllä osumaan käyttäjän jalkoihin. Varren muovisuojus suojaa varren, jos isku menee pölkyn ohi. Koska terä ei jää jumiin eikä sinkoa hallitsemattomasti, äkkinäisten liikkeiden riski pienenee.

Näin käytät vipukirvestä

• Aseta halkaistava pölkky tukevalle alustalle, mieluiten toisen pölkyn tai renkaan sisään, joka pitää palat pystyssä.
• Tähtää pölkyn reunaan, ei keskelle.
• Anna kirveen tehdä työ omalla painollaan ja kääntymisliikkeellään – älä purista vartta liian tiukasti äläkä yritä lyödä kaikella voimalla.
• Löysää otetta hieman osuman hetkellä, jotta kirvi pääsee kääntymään vapaasti.

Yleisimmät virheet

• Keskelle tähtääminen: vipukirves on suunniteltu halkaisemaan reunoilta, joten pölkyn keskelle lyöminen ei hyödynnä kääntyvää liikettä.
• Liian tiukka ote: jos vartta puristaa nyrkissä, kirvi ei pääse kääntymään ja tekniikan hyöty katoaa. Osa käyttäjistä on raportoinut ranteen väsymisestä ennen oikean tekniikan oppimista.
• Väärä puu: hyvin oksainen tai poikkisyinen puu on vaikeaa kaikille kirveille, myös vipukirveelle.

Mallit ja hinnat

Alkuperäisestä Vipukirves- ja Leveraxe-mallista on aikojen saatossa kehittynyt kaksi päälinjaa:

• Leveraxe Classic: takomalla valmistettu, edullisempi malli, jonka valmistus on tapahtunut lisenssillä ulkomailla ja jossa on tyypillisesti hikkorivarsi. Ohjehinta on liikkunut noin 90 euron tienoilla.
• Leveraxe Ultra: Suomessa valmistettu, uudempaan Vipukirves 2 -malliin perustuva versio. Terä on erittäin kovaa ruostumatonta duplex-terästä ja varsivaihtoehtoina on ollut muun muassa saarni, koivu ja komposiitti. Ohjehinta on ollut korkeampi, tyypillisesti noin 175–227 euroa.

Molemmissa on ollut kymmenen vuoden takuu ja pituus on luokkaa 90 senttimetriä. Hinnat vaihtelevat jälleenmyyjittäin ja mallin mukaan, joten alla oleva vertailu on suuntaa antava.

Mistä vipukirveen voi ostaa?

Vaikka alkuperäinen valmistusyhtiö ajautui vaikeuksiin, itse tuotetta on edelleen myynnissä. Vipukirveitä on ollut saatavilla useilta suomalaisilta jälleenmyyjiltä, kuten rautakaupoista (esimerkiksi K-Rauta), tarvikeliikkeistä (esimerkiksi Motonet) sekä erikoistuneista verkkokaupoista. Saatavuus ja mallivalikoima vaihtelevat, ja jotkin mallit voivat olla ajoittain loppuunmyytyjä. Ostajan kannattaa varmistaa nykyinen hinta ja toimitusaika suoraan myyjältä.

Vipukirves vai perinteinen kirves – kenelle se sopii?

Vipukirves on suunnattu ennen kaikkea polttopuiden tekijöille, jotka halkaisevat suuria määriä klapia ja arvostavat kevyempää työtapaa. Se sopii erityisen hyvin niille, joilla perinteisen kirveen tai halkaisukirveen käyttö tuntuu raskaalta tai joita jumiutuva terä turhauttaa.

Kirveellä on kuitenkin myös rajoituksensa. Se ei korvaa kaatokirvestä eikä sovi hienojakoiseen vuoluun tai veistoon. Uusi tekniikka vaatii totuttelua, eikä pölkkyä lyödä keskeltä kuten monet ovat tottuneet. Osa käyttäjistä on myös pitänyt hintaa korkeana tavalliseen kirveeseen verrattuna. Kyseessä on siis erikoistyökalu, jonka hyöty korostuu isommissa puutalkoissa.

Menestyksestä konkurssiin – keksinnön vaiheet

Vipukirveestä tuli 2010-luvulla harvinainen suomalainen vientimenestystarina. Eläkeläinen Kärnä opetteli tekemään videoita ja latasi niitä YouTubeen, jossa kirveen toimintaa esittelevät klipit keräsivät kymmeniä miljoonia katselukertoja. Näkyvyys avasi ovet ulkomaille erityisesti vuodesta 2014 alkaen.

Vuonna 2015 tuotantoa rahoitettiin joukkorahoituksella: elokuun 13. ja syyskuun 12. päivän 2015 välillä pidetty Kickstarter-kampanja keräsi 1 784 tukijalta yhteensä 222 230 dollaria ja ylitti tavoitteensa. Vuonna 2016 solmittiin lisenssisopimus meksikolaisen työkaluvalmistaja Truperin kanssa Pohjois-Amerikan markkinoita varten.

Menestys ei kuitenkaan riittänyt kannattavaan liiketoimintaan. Yhtiön liikevaihto romahti muutamassa vuodessa, ja Vipukirves Heikki Oy jätti konkurssihakemuksen loppuvuodesta 2020. Kärnä on kertonut säilyttäneensä keksintönsä patentit, ja tuotetta on tämän jälkeenkin valmistettu ja myyty. Tarina muistuttaa monia muita kotimaisia oivalluksia, joita on esitelty esimerkiksi keksintöjen viikon tapahtumissa – hyvä idea ei aina takaa kaupallista läpimurtoa.

Vipukirves onkin hyvässä seurassa muiden nokkelien suomalaiskeksintöjen kanssa, joita hilavitkutin on vuosien varrella nostanut esiin. Näitä ovat esimerkiksi Rapila-marjankeräyslaite ja Welderi-hitsausmyssy.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mihin vipukirveen toiminta perustuu?

Kirveen terä on kiinnitetty varteen sivusta, jolloin painopiste on epäkeskoinen. Kun terä osuu pölkkyyn, se uppoaa vain lyhyen matkan ja kääntyy sitten noin 90 astetta sivulle. Kääntyvä vipuliike irrottaa palan pölkyn reunasta, eikä terä jää jumiin.

Kuka vipukirveen keksi?

Keksijä on sipoolainen Heikki Kärnä, entinen lennonjohtaja. Hän kehitti kirvettä eläkepäivinään noin 15 vuoden ajan, ja ensimmäinen valmis malli sai Innosuomi-tunnustuksen vuonna 2005.

Paljonko vipukirves maksaa?

Hinta riippuu mallista ja myyjästä. Edullisempi Leveraxe Classic on liikkunut noin 90 euron tienoilla ja Suomessa valmistettu Leveraxe Ultra tyypillisesti noin 175–227 eurossa. Tarkista aina ajantasainen hinta jälleenmyyjältä.

Mitä eroa on Leveraxe Classic- ja Ultra-malleilla?

Classic on takomalla valmistettu, edullisempi malli, jossa on usein hikkorivarsi. Ultra on Suomessa valmistettu, uudempaan malliin perustuva versio, jonka terä on ruostumatonta duplex-terästä ja jossa on eri varsivaihtoehtoja. Ultra on painavampi hintalapultaan mutta kotimainen.

Onko vipukirves vielä saatavilla konkurssin jälkeen?

Kyllä. Vaikka alkuperäinen valmistusyhtiö ajautui konkurssiin vuonna 2020, keksijä säilytti patentit ja kirveitä on edelleen valmistettu ja myyty suomalaisten jälleenmyyjien kautta. Saatavuus vaihtelee mallikohtaisesti.