Viikkokausia naapurissamme on kärsitty metsäpalojen aiheuttamista ongelmista, kuten huonosta ilmanlaadusta savun vuoksi puhumattakaan palojen aiheuttamista taloudellisista tappioista, jotka voidaan helposti laskea miljoonissa. Venäjä on toki laaja maa ja siten on ymmärrettävää että paloja on vaikea saada hallintaan, mutta se ei selitä aivan kaikkea. Tämä herätti mielenkiintoni siihen, millä tavalla ja millaisella kalustolla paloja vastaan sitten oikein taistellaan ja vastaus löytyy lukemalla loput artikkelista linkin takaa.

Suurin ongelma on puutteet palontorjuntavälineistössä ja ammattimaisten palomiehien vähyys. Monin paikoin varsinkin pienillä paikkakunnilla ja kylissä ei ole olemassa varsinaista omaa palolaitosta vaan tulipaloja sammutetaan vapaa palokunnan ja vapaaehtoisväen voimin.

Tämä yhdistettynä perinteiseen venäläiseen periaatteeseen siitä, että metsiin ei ylimääräisiä teitä rakenneta aiheuttaa sen että sammuttajat taistelevat tulta vastaan paikoin lapioin ja selässä kuljetettavien vesisäiliöiden varassa. Toki käytössä on myös raskaampaa kalustoa ja alueilla, joille pääsee esim. säiliöautolla on tilanne helpommin hallittavissa.

Perinteitä kunnioittaen on venäläinen raivauskalusto perin miehekästä. Armeijan telavetoiset kulkuneuvot helpottavat huomattavasti tiettömillä teillä kulkemista ja auttavat muuta kalustoa pääsemään perille. Viisaat insinöörit tiedostivat jo kauan sitte telaketjuilla kulkevan kaluston ylivertaisuuden vaikeassa maastossa ja neuvostoaikaan kehiteltiinkin melkoisen järeää palontorjuntakalustoa kuten esim. alla olevassa kuvassa esiintyvä  T-55:n alustalle rakennettu palontorjunta tankki GPM-54M.

Neuvostoaikaan tarjolla oli paljon telavetoisia kulkuneuvoja, joita voitiin muokata eri käyttötarkoituksiin ja kalustoa on laajalti käytössä vielä tänäkin päivänä myös Venäjän rajojen ulkopuolella. Palontorjunta tankkeja on tehty varsin monella toimintaperiaatteella ja yksi mielenkiintoisimmista kehitelmistä on saanut inspiraationsa jauhesammuttimesta.

Kuvassa oleva Impuls-1 kehitettiin Ukrainassa 1960 luvulla ja se on tehty tukahduttamaan palopesäkkeitä käyttämällä erityistä sammutusjauhetta perinteisen jauhesammuttimen tavoin. Impuls-1 ja sen kehittyneempi versio Impuls-2M ovat edelleen käytössä entisen neuvostoliiton alueella.

Vaikka käytössä oleva kalusto onkin varsin monipuolista ja tehokasta, ei sitä kuluneen kesän aikana ole ollut tarjolla läheskään tarpeeksi. Pääosin paloja on taltutettu lihasvoimin hikeä ja kyyneleitä säästämättä, mistä täytyy nostaa hattua tavallisille venäläisille miehille ja naisille sillä tilanne oli varmasti epätoivoinen viikkoja jatkuneiden helteiden aikana.

Metsäpalot alkavat olla vihdoin hallinnassa tämän kesän osalta ja ne suurine kustannuksineen varmasti ovat herättäneet itänaapurissa monia kysymyksiä ja ehkä myös ennakkoviisautta tulevien vuosien varalle.

Lähteet: englisrussia.com

Edellinen artikkeliTee-se-itse 3D-mallinnuskynä
Seuraava artikkeliNikon D3100 tarjoaa jatkuvan automaattisen tarkennuksen videokuvauksessa