E-volo on ensimmäinen ihmisen lennettävä sähkömultikopteri


Kun lentävät autot antavat edelleen odottaa itseään, ollaan Saksassa paiskittu töitä helposti lennettävien helikopterien kehityksen eteen. Tähän asti lähinnä radio-ohjattavista helikoptereista tuttu ratkaisu, jossa useampi kopterin laidoille sijoitettu, sähkön voimalla hyrräävä roottori vetää lentolaitetta yläsuuntaan on nimittäin nyt ensimmäistä kertaa onnistuttu implementoimaan henkilön lennettävään kokonaisuuteen.

Vaikka tämä E-volo niminen kopteri nousee vasta vain hieman maan pinnalta ilmaan, on kyseessä vasta ensimmäinen prototyyppi. Testipilotin mukaan laitteen lentäminen on kuitenkin jo nyt naurettavan helppoa, ja mikäli ohjaimista päästää irti, kopteri jää yksinkertaisesti levitoimaan paikalleen. Kenties tässä lepää siis helposti lennettävien, jokamiehen ilmailulaitteiden tulevaisuus?

Sähkömultikopterin lentoa esitelty hypyn jälkeen löytyvällä videolla.

Lähde: e-volo.com

Arvioi jutun mielenkiintoisuutta
1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (18 arviota, keskiarvo: 4.72/5)

Comments

  1. +5 Vote -1 Vote +1eräs
    says:

    Tuosta tuli mieleeni Jules Vernen romaanissa “Robur Valloittaja” oleva Albatrossi-lentolaiva, joka toimii sähköllä ja jossa on 74 potkuria tuottamassa nostetta. Vihdoin samaa ajatusta on kokeiltu käytännössä! Jippii!
    Ja tuo jumppapallo on nerokas. :)

  2. -2 Vote -1 Vote +1Revnik
    says:

    Tämähän on vain suurennettu Quadrocopteri, jossa jokaisessa varressa on 4 roottoria. Ohjaus tapahtuu säätämällä eri varsien kierroslukuja. Laitteen stabiilius taas liittyy gyroihin (= haistelee kiihtyvyyksiä 3 akselin suuntaan) ja mikroprosessoriohjattuun piiriin. Mutta jos laite on liikkeessä ja lähettimen sauvasta päästää irti jatkaa kopteri todennäköisimmin matkaansa, tai stabiloituu, mikäli on käytössä jonkinasteista “autopilottia” tai muuta lennätysavustinta, kuten pienemmissä versioissa on yleensä tapana.

  3. Vote -1 Vote +1Kurppa
    says:

    Ei kovin turvallinen. Jos tuohon törmää lintu, yksi roottori pois käytöstä miten sitten käy? Entä jos rakenne pettää? Roottori sammuu? Minne suuntaan sitten lennetään?

    Toki, vaarallisempaa on tällä hetkellä ajaa maantiellä autolla, liukkaat kun alkavat hetkellä millä hyvänsä…

  4. +4 Vote -1 Vote +1Revnik
    says:

    Linnut väistävät aina isompaa lentävää. Lisäksi 16 potkuria aiheuttavat melkoisen “pörinän” joten ei luulisi olevan vaikea kuulla tuollaisen lähestyvän. Yhden potkurin rikkoutuminen aiheuttaisi luultavimmin niin kovat värinät, että jotain rikkoontuisi.
    Mutta tällähän ei ole tarkoituskaan vielä lentää korkealla, huomaa että kyse on vasta prototyypistä.

    Videolta ei selviä sekään onko moottoriyksiköllä (varren päässä 4 moottoria ja potkuria) jonkinasteista fail safea, eli jos yksi moottori jostain syystä rikkoontuu (esim sulake virtakaapeleissa laukeaa ylikuorman vuoksi) niin muut kompensoivat nostovoiman vähentymisen kierrosluvun lisäyksellä, jolloin nostovoima ja laite pysyy näennäisen stabiilina.

  5. -2 Vote -1 Vote +1tata
    says:

    asiantuntijat taas vauhdissa! JIPII!!!

  6. -5 Vote -1 Vote +1Kurppa
    says:

    (click to show comment)

  7. Vote -1 Vote +1Revnik
    says:

    Noh, lähinnä tarkoitin lintua itseään isompaa. Jumbo on jo niin iso ja “hitaasti” liikkuva että ilmeisimmin linnut eivät tätä miellä vaaraksi.

    Mitä tarkoitat epävarmalla? Joka varressa näkyy olevan 4 moottoria ja potkuria, yhden pelistä putoamisella (siis jos vain pysähtyy) ei luulisi olevan suurta vaikutusta vaikka se varren päässä onkin, kolme muuta lisäävät vain kierroslukuaan kunnes tila stabiloituu.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Quadrotor lisäinformaatiota haluaville

  8. Vote -1 Vote +1Kurppa
    says:

    Lintua itseään isompaa? No kyllä tuokin väkkärä on lintua itseään isompi. Teoriasi kumottu jälleen!
    Hmm. Vaikka neljä moottoria niistä kuitenkin näyttää pari olevan ohjausta varten. ELi jos yksi sammuu…

  9. +3 Vote -1 Vote +1narude
    says:

    Tuosta lintuteoriasta sen verran että kyllähän jumbo (Boeing 737) liikkuu nousukiidossa 250km/h nopeudella, josta johtuen lintu/linnut ei välttämättä ehdi tajuta olevansa risteävällä kurssilla tai lentävänsä kohti / poispäin.

    Toki on mahdollista että 20-60km/h nopeudella lentävä quadrokopteri altistuu samankaltaiselle onnettomuudelle, mutta siinä vaiheessa voidaan alkaa laskemaan hirvikolareissa vuosittain kuolevien ihmisten määrää ja pohtia että onko riski suurempi ilmassa vai maassa.

    Ilmassa ainoa todellinen riski (pilot errorin lisäksi) on äkillinen voimansiirron katoaminen tai moottorin rikkoutuminen. Sähkövimpaimet (oman kokemuksen mukaan) antavat osviittaa loppuvasta virrasta asteittaisella tehonalenemisella, joka antaa pilotille riittävästi aikaa tehdä hallittu pakkolasku. Polttovehkeissä taas ensin alkaa pätkiminen ja sitten miltei samantien tehot loppuu samantien 100%:sesti -> nopea ja vaativa pakkolasku edessä.

    Autorotaatiota ei tuossa laitteessa voi hyödyntää koska ropellien lapakulmia ei voi säätää. Normaalikokoinen helikopteri tulee osaavan pilotin ohjaamana lentokorkeudesta turvallisesti alas vaikka polttoaine olisi loppu tai moottori rikkoontunut.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Autorotation_(helicopter)

  10. +2 Vote -1 Vote +1heikkinen
    says:

    Narude: Sähkölaitteiden teho ei nykyään enää välttämättä “hiivu asteittain”. Useimmat akkukäyttöiset laitteet taskulamppuja myöten ovat nykyään virta- ja jännitereguloituja. Moottorille tai muulle laitteelle menevä virta ja jännite pidetään siis virtalähteen avulla vakiosuuruisena (tarvittaessa esim moottorin tehoa tietysti säädetään ohjainlaitteella). Tässä kopterissa käytetyt harjattomat moottorit toimivat _aina_ moottoriohjaimen takana. Moottoriohjain paitsi säätelee moottorin kierroslukua, myöskin toimittaa reguloidun virran ja jännitteen moottorille, eikä moottori koskaan “näe” suoraan akun jännitettä.

    Korkealla akun jännitteellä (siis täydellä akulla) virta on pienempi, ja akun tyhjentyessä (jännitteen laskiessa) virtaa kasvatetaan jotta teho pysyy vakiona.
    Kun jännite akkua kuormitettaessa laskee alemmas, virta kasvaa yhä suuremmaksi ja jännite edelleen alenee kiihtyvällä nopeudella. Syntyy noidankehä jossa virta kasvaa eksponentiaalisesti ja jännite alenee eksponentiaalisesti ajan funktiona.
    Lopulta virta kasvaa niin suureksi, tai jännite alenee niin pieneksi, että akussa (toivottavasti) oleva ylivirtasuoja tai alijännitesuoja katkaisee jännitteen kertalaakista akkua suojellakseen. (Ylivirralla purettava lithiumakku todennäköisesti räjähtää. Alijännitteeseen purettu lithiumakku tuhoutuu todennäköisesti kerrasta, eikä ota enää varausta vastaan.)
    Akustojen jännitettä ja tarvittaessa myös virtaa voidaan tietenkin helposti valvoa jännite- tai virtamittareilla ja siten tarpeeksi luotettavasti ennakoida jäljellä oleva lentoaika. (Polttomoottorikäyttöisessä laitteessa jäljellä olevan lentoajan arviointiin käytettäisiin vastaavasti polttoainemittaria. Ei näitä nyt sentään täysin sokkona kukaan lennä.)

    Tässä nimenomaisessa kopterissa näyttäisi jokaisessa “varressa” olevan erilliset akkupaketit moottoreita lähellä. Järkevä ratkaisu, nimittäin nyt suurinta virtaa kuljettavat johdotukset pysyvät lyhyinä, kun moottoriparin, moottoriohjainten ja dedikoidun akun välinen etäisyys on mahdollisimman lyhyt. Moottoriohjaimille tuodaan keskukselta vain ohjauskäskyt, jotka eivät ole suurta virtaa vaativia. Bonuksena paino jakautuu tasaisemmin.

    Linnuille usean propellin kopterin luulisi äkkiseltään olevan turvallisempi kuin nykyiset yhden potkurin ultakeveät konee. Jos yksi moottori menetetään, niin nostetaan muiden moottorien tehoa tilapäisesti (hätätoiminto ohjaa tilapäisen ylitehon moottoriohjainten avulla automaattisesti vaurion huomatessaan) ja laskeudutaan turvallisesti ja pikaisesti sopivaan paikkaan. Yhden potkurin ultrakevyestä jos menee se ainut moottori, niin laskeutuminen on vieläkin pikaisempi eikä paikkaa paljon ehdi valita. (Autoistahan puhkeilee renkaita yhtenään. Maantienopeudessa auton renkaan äkillinen tyhjentyminen on myöskin ehdottoman hengenvaarallista, mutta eipä siitä hirmuista mekkalaa pidetä.)

  11. Vote -1 Vote +1narude
    says:

    heikkinen: olet aivan oikeassa. Antamani kommentti koskien sähkömoottoreita perustuu videossa vastaavanlaisiin akku/moottorivirityksiin RC-lennokkipuolelta (veikkaan että komponentit ovat ihan samoja, joskin videossa käytetään tykimpiä versioita):

    EDF (Electric Ducted Fan) koneissa käytetään ESC:iä (Electronic Speed Controller) joka ohjaa virran sinne harjalliseen tai harjattomaan moottoriin. Omalla kohdalla tuota hiipumista esiintyy vaikka sen pystyisi cut-offilla estämään (ohjelmoidaan ESC käyttäytymään eri tavalla virran loppuessa) -> antaa “varoituksen” loppuvasta akusta.

Speak Your Mind

*

Amazon.co.uk suosituimmat DVD:t. HUOM! nyt ilmainen toimitus Suomeen kaikille yli £25 tilauksille!