Olisiko aivokuollut kana eettisempi ratkaisu?

Lihansyöntiin ja erityisesti syötävän lihan alkuperään liittyvät kysymykset ovat asioita, joiden ainakin pitäisi koskettaa meitä kaikkia jollakin tasolla. Ainakin väitän, että kukaan ajatteleva ihminen ei voi väittää, että on “aivan sama”, että kuinka paljon tehokasvatettua eläintä rääkätään prosessissa, ennen kuin valmis pihvi päätyy ruokapöytään. Arkkitehtiopiskelija nimeltään André Ford on lähestynyt eläinten kärsimyksiin liittyvää problematiikkaa uudesta, ehdottomasti kyseenalaisesta näkökulmasta: Entäpä jos kanoista tehtäisiin aivokuolleita, ennen kuin ne laitettaisiin kasvamaan lihatavaraksi?

Ajatus kanojen lobotomiasta kuulostaa alkuun tietenkin vähintäänkin brutaalilta, mutta tietyltä kantilta tarkasteltuna ajatuksella on myös perusteensa. Jos broilerin elinikä kerran on kuitenkin vain muutaman viikon, tavoitteena saada lihat luiden ympärille mahdollisimman tehokkaasti eläimen kärsimyksistä välittämättä, niin eikö sitten olisi inhimillisempää jos kana olisi aivokuollut tämän ajan? Kana siis kasvatettaisiin ruokintaletkussa ilman kykyä tuntea häkkikanalan aiheuttamaa fyysistä ja henkistä tuskaa.

Onko lihantuotantolaitosten Matrix siis lähitulevaisuudessa se eettinen vaihtoehto kaupan lihatiskiltä valittavaksi, jää nähtäväksi.

Kautta: inhabitat.com

Arvioi jutun mielenkiintoisuutta
1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (16 arviota, keskiarvo: 4.19/5)

Comments

  1. Vote -1 Vote +1Juuei
    says:

    Jos ihminen on mitä syö, olisitko mieluummin raato vai vihannes? Enivei, keinotekoista lihaahan on jo soluviljelmillä kasvatettu (KVG), ja 3D-tulostimella tulostettu munuainenkin on jo todellisuutta (KVG), joten aivot voi unohtaa narikkaan jo lähtöpisteessä. (KVG = lähdetietoa löytyy netistä)

    Suorempi kytkös luonnonmukaisuuteen voi kyllä olla tärkeä placebo-vaikuttaja. Enemmänkin voitaisiin miettiä sitä kuinka ihminen ehtii sopeutua muutoksiin. Lihansyöntiä ja tuotantoa voisi ja kannattaisi vähentää ja inhimillistää joka tapauksessa, mutta se vaatii myös kasvisruokakulttuurin monipuolistumista ja sisäistämistä.

    Nykyinen valmisruokateollisuus on suoraan sanottuna pööstä. :) Kun insinöörit suunnittelevat ruokaa, tehdään kaikki helpon kautta. Otetaan halvat ja helpot ainekset ja pistetään niihin lisäaineita niin kauan että lopputulos näyttää, maistuu ja myy paremmin. Sitten toistetaan samaa kaavaa tehdastuotannossa jolloin tuote on aina täsmälleen saman makuista ja laatuista. Hyvä ruoka on oikeasti yksinkertaista ja laadukasta oikein valmistettuna ja säilöttynä, eikä sitä tarvitse parantaa isolla määrällä E-koodeja.

    Jos ihminen on mitä syö, on olennaisesti merkitystä myös sillä millä kasveja lannoitetaan ja eläimiä ruokitaan. Kunnia teknologialle, mutta myös luonnonmukaisuudelle ja inhimillisyydelle. Niiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

    • +5 Vote -1 Vote +1-k-
      says:

      Kaikki E-koodit eivät ole keinotekoisia ja eivätkä ole pahaksi ihmisille!

    • -1 Vote -1 Vote +1eräs
      says:

      Luonnollinen- ja luonnonmukainen-käsite ovat enemmänkin mainoskikkoja. Ihmisen vatsaa ei kiinnosta ruuan alkuperä tai valmistustapa, vaan kemiallinen rakenne. Yhtä hyvin voisimme syödä metsästettyä teeriä tai laboratoriossa tuotettua lihasproteiinimössöä. Kuitenkin ne tulevat samanlaisina ulos.
      Lisäksi nuo E-koodit ovat ihan vaarattomia verrattuna raakoihin juureksiin ja marjoihin. Enemmän saisi olla huolissaan sokerista ja rasvasta.
      Tuo aivokuolleiden kanojen kasvatus näyttää aika karmivalta, vaikka se olisi kanoista mukavempaa. Soluviljelty liha olisi minusta vähän eettisempää, vaikkakin kalliimpaa.

  2. -18 Vote -1 Vote +1Lihansyöjä
    says:

    (click to show comment)

  3. +12 Vote -1 Vote +1Unit984Beta
    says:

    Linnunradan käsikirjassa tavataan päivän annos, jalostettu lehmä joka haluaa tulla syödyksi. ja osaa lisäksi kertoa sen.

    “Minä olen päivän annos. Kiinnostaisiko teitä tutustua joihinkin ruumiinosiini? Ehkä esimerkiksi lapaa?
    - Sinunko lapaasi?
    Tietysti minun lapaani. Enhän minä teille toisten lapaa voi tarjota. Takapaisti on myös erinomaista. Olen harrastanut liikuntaa ja syönyt paljon viljaa – joten sinne on kertynyt paljon hyvää lihaa.
    -Minä en kyllä aio syödä elukkaa joka pyytää minua syömään itsensä, Arthur sanoi, “se on sydämetöntä.”
    -Onhan se parempi kuin syödä eläin joka ei halua tulla syödyksi, Zaphod sanoi.
    -Ei siitä ole kysymys”, Arthur protestoi. Sitten hän miette hetken asiaa. “Hyvä on, kai tässä siitä on kysymys.” hän sanoi. “Hällä väliä, en enää ajattele koko asiaa. Minä vaan – öö -”
    Hänen ympärillään maailmankaikkeus kiehui kuolinkouristuksissaan.
    -Taidan tyytyä salaattiin”, hän mutisi.
    Tunnen monia vihanneksia, joilla on hyvin selkeä käsitys siitä asiasta. Juuri siksi alun alkaen päädyttiinkin ratkaisemaan koko visainen pulma – ja jalostamaan eläin, joka tosiaan haluaa tulla syödyksi – ja joka pystyy sen myös selvästi sanomaan. Ja tässä minä olen!
    -Minä otan lasillisen vettä. totesi Arthur
    -Kuule nyt, me halutaan syödä. Ei viitsitä mässäillä tällä asialla. Neljä puoliraakaa pihviä kiitos, ja äkkiä. Zaphod tokaisi
    Varsin viisas valinta. Hipsin tästä tieheni ja ammun itseni.
    -Voi luoja!
    Älkää olko huolissani. Olen oikein humaani. ”

    Ihminen on koko evoluutionsa aikana syönyt lihaa. Ja joidenkin mielestä juuri lihansyönti aiheutti puista alas kiipeämisen ja älyllisen kehityksen niin että emme enää istu puussa mussuttaen banaaneja ja miettien kuka edellisenä yönä päätyi tiikerien paistiksi.
    Millä oikeudella ihmiskunta sitten tappaa eläimiä ravinnokseen? Ihan sillä samalla millä tiikerit, hait, krokotiilit sun muutkin ravintoketjun osat. Voidaan tietysti kysyä että eikö ihmisen älykyyden pitäsi jollain tavalla nostaa meidät normaalin luonnon yläpuolelle, jonkinlaiseksi yliluonnolliseksi olennoksi?
    Lihansyöntiä voidaan pitää moraalisena ongelmana, mutta puhdas fysiologinen fakta on, että ihminen on lihansyöjä.
    Nykyihminen vain kuvittelee olevansa jotenkin luonnon yläpuolella eettisine ja moraalisine ohjeineen. Vaikka suurinosa ihmiskunnan “sivistyksestä” on vain halpaa pakkelia mikä ropisee irti kun vähän luonto ravistelee.
    On tietysti jaloa ja ylevää miettiä lihantuotannon “inhimillistämistä”, mutta sama “inhimillinen” karvaton apina pitää eutanasiaa huonona ja tuomittavana asiana. Minkä vuoksi sitten pitkitetään parantumattomien kärsimyksiä, rajoitetaan kipulääkityksiä ettei puolen vuoden elinennusteen saanut potilas jäisi morfiini koukkuun jne.
    Sama moraalimme jonka yhtäällä pohtii tuotantoeläimien kuoleman oikeutusta, pitkittää kärsimystä toisaalla.

    En kuitenkaan tarkoita etteikö meidän pitäisi pyrkiä parempaan. Mutta valitettavasti vanha aforismi pitää paikkansa vuosisadasta toiseen:
    “Historiasta opimme sen, ettemme opi mitään”

  4. -6 Vote -1 Vote +1kaikkiruokainen
    says:

    (click to show comment)

    • +1 Vote -1 Vote +1qwerty
      says:

      Ei vegetaristeja tai vegaaneja ei ole pyörinyt paria tuhatta vuotta. Ehkä lähinnä 60-70 vuotta.
      Vasta 1900 luvulla ihminen saavutti sellaisen hyvinvoinnin tason että pystyi valikoimaan ruokavaliotaan. Sitä ennen ai ollut oikein mahdollisuutta nirsoilla, tai kuoli nälkään.

      Väitteeni todisteeksi, mene Afrikan nälänhätä alueille ja katso montako vegetaristia tai vegaania löydät.

  5. Vote -1 Vote +1Jupsu
    says:

    Sinulta on kaikkiruokainen suuruusluokka hukassa. Vegetarismi tuli ensimmäistä kertaa muoti-ilmiöksi runsas sata vuotta sitten. Tuolloin ajateltiin, että suolistoon mätänevä ravinto aiheuttaa terveysongelmia, ja lihaa luultiin tässä suhteessa poikkeuksellisen pahaksi. Sitä ennen syötiin pelkkiä rehuja vain, jos eläinperäistä proteiinia ei ollut saatavilla.

  6. Vote -1 Vote +1kurppa
    says:

    Ja ne jotka syövät sitä mitä sattuvat eteensä saamaan, kenties pakosta tuskin kakan vertaa piittaavat mistään ihmeellisyyksistä mitä täälläkin harrastetaan, kuten typerää karppausta joka on ruualla leikkimistä. Sota ajan ihmisen kerran tapasin, ihan suomen sodan siis, hän soi ihan surutta homeista leipää koska sitä ei hukkaan viitsinyt heittää.
    Että lapset lapset, lopettakaa se ruoan kanssa kouhaaminen.

  7. +2 Vote -1 Vote +1joku
    says:

    Miksei kukaan ota kantaa esitellyn konseptin eettisyyteen vaan väittelee lihansyönnin eettisyydestä?
    Useimmat tuntemani kasvissyöjät perustelevat ruokavalionsa eläinten kärsimyksen minimoimisella. Eikö tuon moraaliohjeen nojalla olisi perusteltua syödä aivokuollutta kanaa? Olettaen siis että kanaa ei ole myöskään satutettu lobotomiaa tehtäessä, sen ollessa vaikka perinnöllinen ominaisuus.

  8. -1 Vote -1 Vote +1SalaHyena
    says:

    Kiitos, riistit minulta juuri ihmisarvon, kun sanot että en ole ajatteleva ihminen, kun minun mielestäni on aivan sama, mitä se pihvi edessäni en tehnyt ennen kuin se siihen eteeni on tuotu. Ei minua kiinnosta ruokani alkuperä, kun on muitakin, ehkä vähän tärkeämpiä kysymyksiä, kuten miten Vihreät saisi pysymään hiljaa, jotta saadaan lisää lupia ydinvoimaloille, eikä Suomen tarvitsisi ostaa sähköä esim. Venäjältä.

  9. Vote -1 Vote +1Taku
    says:

    Mielenkiintoinen ajatus tosiaan. Ihmisten pitää kuitenkin syödä, mieluummin vielä sellaista tavaraa joka pitää hyvin hengissä.

    En ole itse enää ollenkaan varma onko kasvisten syöminen lopulta sen eettisempää kuin eläinten syöminen. Toisen eliön henki viedään molemmissa oman hengen pitimiksi, olkoonkin että porkkanaa kohtaan on vaikeampi tuntea sympatiaa kuin vaikka söpöä possua. Kasvisyönti ei ole mielestäni korkean etiikan merkki, fanaattisin tuntemani vegaani on myös fanaattisin tuntemani rasisti.

    Kasvoin maalla, eikä minulla ollut mitään harhakuvitelmia siitä mitä niillä söpöille pikku possuille ja vasikoille lopulta tehtäisiin. Minusta tuntuu että ihmiset, jotka kokevat suunnatonta tuskaa toisten eliöiden syömisestä, ovat pohjimmiltaan vieraantuneet melko kauas elämisen ja kuolemisen verkostosta, johon me ihmisetkin toistaiseksi vielä kuulumme. Tuollaisen matrix-tyyppisen kanalan etu olisi tuotannon tehokkuus. Epäilen kuitenkin että olisiko aivokuollutta kanaa mahdollista kasvattaa elatusjärjestelmässä ilman infektioita.

    Jossain vaiheessa ruuan tuotannon ja tuotannon jakautumisen ongelmat on ratkaistava. Ihmisiä on enemmän kuin koskaan ja planeettamme elatuskyvyn rajat tulevat lopulta vastaan. Tämä ei ole pelottelua, vaan silkka fakta. Halvat ja helpot konstit ovat niitä millä saadaan nopeasti aikaan tuloksia. Miksi pitäisi pyrkiä luomaan ensimmäisenä kalliit ja vaikeat konstit? Nykyinen maailma on erikoinen paikka, koskaan aikaisemmin historiassa maailma ei ole ollut näin pieni ja näin täynnä ihmisiä. Historiasta on yhä vähemmän apua tapahtumien ennustamisessa mitä pidemmälle tulevaisuuteen matkustamme.

Speak Your Mind

*

Amazon.co.uk suosituimmat DVD:t. HUOM! nyt ilmainen toimitus Suomeen kaikille yli £25 tilauksille!