Virginia Techin tutkijat laittoivat 40 testihenkilöä salakuljettamaan salkussa ”huumeita”. Tämän jälkeen testihenkilöiden aivokuvioita tutkittiin fMRI-menetelmällä. Tekoälyn avulla kyettiin erottamaan joukosta henkilöt, jotka tunsivat tekevänsä rikoksen ja ne jotka ajattelivat vain olevansa edesvastuuttomia.
Tässä on suuri ero etenkin Amerikassa: Holtittomasta edesvastuuttomasta toiminnasta ei saa lainkaan niin pitkää tuomiota kuin harkitusta rikoksesta. Salkussa ei siis ollut oikeita huumeita, mutta koehenkilöt kokivat aivotasolla tilanteen osittain todelliseksi. Tällaisella menetelmällä kyettäisiin siis ennalta selvittämään henkilöt, jotka ovat potentiaalisia rikoksentekijöitä.
Toiminnallisella magneettikuvauksella (functional Magnetic Resonance Imaging, fMRI) voidaan tehokkaasti seurata erilaiten ärsykkeiden vaikutusta eri aivoalueilla. Tekniikka liittyy oletukseen, että veren happipitoisuudet aivojen eri osissa ovat kytköksissä aivojen aktivoitumiseen. Tutkimusmenetelmä on saanut myös kritiikkiä.
Veren virtaus aktiiviselle aivoalueelle muuttuu muutaman sekunnin kuluttua ärsykkeen havaitsemisesta ja aivoalueen sähköisestä aktivoitumisesta. Tietyn aivoalueen aivosolujen aktivoituminen vaatii energiaa. Lähde: Wikipedia: Toiminnallinen magneettikuvaus
Sinällään tällaisen tutkimuksen käyttö henkilöiden profilointiin on erittäin huolestuttavaa. Toisaalta menetelmää voitaisiin käyttää mahdollisten rikollisten tutkintaan valheenpaljastuskoneen lisäksi. Tosin siinäkin on riski, jos tämä testi ei ole tarpeeksi luotettava – Tai jos testissä voi huijata.
Vastaavaa aivojen kuvausmenetelmää on testattu mm. 96 vankilasta vapautuneen profilointiin. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tiettyjä aivokuvioita omaavat päätyivät suuremmalla todennäköisyydellä takaisin vankilaan.
Lähde: Daily Mail
