Norman Yao esitteli hiljattain todistuksensa aikakristallien eli tila-aikakristallien olemassolosta aineen olomuotona. Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssä suunniteltu tutkimus toteutettiin kahdessa eri kohteessa, Marylandin ja Harvardin yliopistoissa. Molemmat kohteet antoivat saman lopputuloksen, jossa tämä aineen olomuoto saavutettiin.
Ensimmäinen idea aikakristalleista esitettiin vuonna 2012 Nobelisti Frank Wilczekin toimesta. Vuonna 2016 Princetonin yliopiston ja UC Santa Barbaran Q-aseman fyysikot todistivat, että tämä olomuoto on saavutettavissa. Näin muodostui silta teoriasta käytännön kokeisiin.
Kokeessa käytettiin yksiulotteisia Ytterbiumia-ioneja. Jaksoittain tönityt aikakristallit toistavat liikettään kuten hyytelö, jota taputellaan saaden aikaan ajassa jatkuva huojuntaliike. Erikoiseksi tilanteen muodostaisi, jos hyytelö alkaisikin huojua eri tahdissa kuin mitä sitä taputeltaisiin. Näin juuri onkin aikakristallien tapauksessa, huojunta muuttuu tönimisestä itsenäiseksi liikkeeksi, ja toistuu jatkuvasti ilman ulkoisen voiman vaikutusta.
Aikakristallit eivät siis pysähdy yhteen pysyvään tasapainotilaan kuten tavanomaiset materiaalit ja jalokivet. Tämä on ensimmäinen löydetty ja saavutettu ei-tasapainotilainen aineen olomuoto. Tutkija Yao ennustaa, että tämä avaa oven kokonaan uuteen tasapainottomien aineiden maailmaan, aikakristallien maailmaan. Tulevaisuuden sovellutuksista ei ole tietoa, mutta jotkut tutkijat ovat sanoneet tämän olomuodon mahdollisesti auttavan täydellisenä muistina tulevaisuuden kvanttitietokoneissa.
Lähteet: Eureka Alert, Wikipedia, Universe Today
