Hitaus (myös inertia, jatkavuus, vitka) on kappaleen taipumus jatkaa tasaisessa liiketilassaan, ellei siihen kohdistu kiihtyvyyttä aiheuttavaa voimaa. Vapaasti liikkuvan kappaleen kiihtyvyys on nolla. Kuinka tämä toteutuu tosielämässä, tästä on hyvät demonstraatiot oheisilla videoilla!
Fysiikka saattaa olla tylsää kun piirrellään ja laskeskellaan ruutupaperilla. Yeany esittelee Youtube-kanavallaan hyvillä rakennelmilla kuinka inertia käytännössä toimii. Ainakin itseä kuulien käyttäytyminen joissain kohdin hämmästytti. Tämä myös auttaa ymmärtämään mikä on saanut mm. Aristoteleen, Galilein, Newtonin ja Einsteinin innostumaan aiheesta!
Inertia Yeanyn esittelemänä:
Newton (1642–1726) totesi aikoinaan, että esine pysyy joko lepotilassa tai liikkeessä mikäli mikään ulkopuolinen voima ei siihen vaikuta. Einstein tunnetusti johti teoriaa pidemmälle ja kvanttimekaniikassa onkin hieman toisin. Newton on kuitenkin näkyvässä maailmassa omassa empiirisessä piirissään edelleen super-hieno fyysikko-keksijä-teoreetikko. Monet tekniset saavutukset ovat hänen ansiotaan.
Myös Galileo Galilei tutki inertiaa jo aiemmin, vuonna 1632 hän totesi, että on mahdotonta erottaa liikkuuko esine vai ei ilman kohtaa johon verrata esineen sijaintia. Tämän voi hyvin havaita kun istuu junassa jonka ohi ajaa juna. Saattaa tuntua, että itse liikkuu, vaikka tosiasiassa toinen juna liikkuu. Sanotaan, että Galileon havainto osaltaan laittoi Einsteinin ajatukset liikkeelle hänen kehittäessään erityistä suhteellisuusteoriaa. Einstein myös pohti epäeuklidista geometriaa, jossa mm. kolmion kulmien summa ei ole 180°. Näin tapahtuu esimerkiksi kun kolmio asetetaan pallon pinnalle. Neljännessä ulottuvuudessa tämä sama ajatusmalli tuottaa mm. ajatuksen aikavääristymistä sekä erikoisista gravitaatioseikoista.
Galilein 1632 ”Dialogi kahdesta pääasiallisesta maailmanjärjestelmästä” johti inkvisition kouriin. Häntä syytettiin jumalanpilkasta, koska hän käytännössä todisti, että Maa kiertää Aurinkoa eikä toisinpäin. Julkaisu asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon.
Aristotelesta ja Galileista voi lukea lisää Gary Garberin blogista, mikäli on kiinnostusta. Ainakaan itse en muista näitä fysiikan historioita käsitellyn koulussa. Aikansa, ja edelleen, neroja.
Mikäli Yeanyn oivalliset visualisoinnit kiinnostavat, alla olevilla videoilla lisää demonstraatioita:
High road low road race part 2:
High road low road track race part one:
Random answer devices:
Identical track race:
Galileo’s Inertia track:
Activation Energy Analogy:
String less pendulum:
