Suuri Sfinksi ja Kheopsin Pyramidi ovat Egyptin tunnetuimmat maamerkit – Kenties koko maailman. Monet ovat ehdottaneet erilaisia rakennusajankohtia sekä historiallisia tarkoituksia näille rakennuksille. Yksi mitä ei ainakaan usein tiedetä, on että Egyptin suuret pyramidit olivat aiemmin valkoisen kalkkikiven päällystämiä. Kalkkikivi sai uutta käyttöä mm. 1300- ja 1800-luvuilla läheisten kylien ja moskeijoiden rakennusmateriaalina.
On tarinoita, joissa erinäiset kuninkaat tai faaraot ovat sanoneet rakentaneensa pyramidit. Allekirjoittaneen näkemys on, että alkuperäisestä rakennuttajasta tai rakentajasta ei ole varmaa tietoa, sillä osa hallitsijoista on mahdollisesti päällystänyt vanhoja hieroglyfejä sopimaan paremmin omaan hallintokauteensa. Parhaiten tunnettu esimerkki ilmiöstä ovat helikopterihieroglyfit. Mahdollisia muita päällekkäisiä hieroglyfieä ei tietääkseni ole vielä ryhdytty tutkimaan. Tästä on toki monta eri mielipidettä, mutta tämä on vain minun.
Oheisella videolla esitellään Harvardin yliopiston egyptologistin Jacquelyn Williamsonin tietoihin pohjautuvaa suuren pyramidin ja sfinksin aluetta Egyptissä. Ehkä huomattavin seikka on juuri valkoisen kalkkikiven peittämät pyramidit, jotka näkyivät tuona aikana auringonpaisteessa varmasti uskomattoman kauas!
Egypti 4000 vuotta sitten:
Kauniita rakennuksia ja mykistävää historiaa. Harva osaa tänäpäivänä selittää, kuinka pyramidit on rakennettu – Etenkin kun pidetään mielessä nämä valkeat päällysteet, joiden välissä oli kynttä ohuempi väli sekä koverat sivut. Nämä jäävät usein selityksistä huomioonottamatta. Nykyteknologia todennäköisesti ei osaisi tehdä tällaisia monumentteja, jotka vielä säilyisivät näin kauan paikallaan – materiaali sekä sisärakennelmat huomioon ottaen. Tätä historiallista rakennustyötä on erittäin vaikea selittää teknisesti, koska rakennuskeinoista ei ole kirjallista historiaa. Mysteeriä ei helpota se, että useassa maapallon kolkassa on havaittu samankaltaisia mittasuhteita sisältäviä pyramidirakennuksia.
Video itsessään on mykistävä ja myös muistuttaa kuinka katoavaista on korkeakulttuuri, ja toisaalta kuinka harvinaista aikaa elämme nyt maailman ollessa yhtenäinen kansa, ja kansojen ollessa yhteydessä toisiinsa jatkuvasti.
