TECHNO-WELD puikoilla alumiinin kaasuhitsausta

null

Ilman juoksutetta toimivat puikot sisältävät mm. sinkkiä, alumiinia, mangaania ja magnesiumia, joilla kerrotaan liitoksesta tulevan yhtä kestävä kuin hitsattavasta alumiinista.
Runsaasti piitä sisältävien kappaleiden liitokset voivat kuitenkin jäädä heikoksi. Paljon piitä sisältävää alumiinia käytetään joissakin valuseoksissa, esimerkiksi männissä.

Menetelmä perustuu kemialliseen reaktioon, jossa lejeeringin magnesium reagoi ilman hapen ja hitsattavan kappaleen pinnan alumiinioksidikerroksen kanssa, mikä synnyttää lämpöä ja sulattaa myös perusaineen, vaikka se on esikuumennettu vain 380 asteen lämpötilaan. Alumiinin sulamispiste on 660 astetta.

Käyttöohjeissa kerrotaan, että hitsattavan kappaleen pinta puhdistetaan ensin messingistä tai ruostumattomasta teräksestä tehdyllä harjalla, poistetaan mahdolliset rautahiukkaset.

Todellisuudessa poistetaan kuitenkin lika- ja alumiinioksidikerros, mikä onnistuu parhaiten patojen puhdistukseen käytettävällä teräsvillalla.

Rautahiukkaset voivat reagoida kuumennuksen aikana mangaanin alumiinista vapauttaman hapen kanssa ja hidastaa reaktiota, ne lähtevät kuitenkin kun huuhtelee kappaleen vedellä kiillotuksen jälkeen. Alumiinin pintaan muodostuu nopeasti uusi alumiinioksidikerros.

Ohjeiden mukaan puikkoa ei saa koskaan laittaa liekkiin, mutta ei siitä tai sulan suorasta kuumentamisesta haittaa ole, kunhan ei sulata puikkoa saumaan liekillä.
Puikko sulatetaan ainoastaan hitsattavan kappaleen lämmön avulla.

Hitsattavat kappaleet kuumennetaan ensin yli 380 asteen lämpötilaan.
Tikku sulaa kappaleen pintaa koskettamalla kun lämpötila on riittävä.
Ylikuumentamista kannattaa välttää, koska liian nestemäinen lisäaine leviää saumaa suuremmalle alueelle, mutta jatkuvasti liekkiä liikuttelemalla sulan olomuotoa on helppo säädellä.

Hitsattavaa kohtaa ei kuumenneta enää lisää kun tikku koskettaessa sulaa, ainoastaan sauman ympäristöä tarvittaessa.
Paketin mukana tulee RST-tikku, jolla rikotaan sulan ja alumiinin välissä olevaa oksidikerrosta ja sekoitellaan sulaa, mikä kiihdyttää reaktiota ja lisäaine tunkeutuu perusaineeseen.

Testeissä 0,3 mm alumiiniliuskoilla neliösentin limiliitos oli kestävämpi kuin alumiini ja alumiiniputkien t-liitosta ei pystynyt käsivoimilla vääntämään 40cm vipuvarsilla.
Maata vasten painettaessa, muutaman kerran edestakaisin n. 5 asteen kulmaan nitkutettaessa liitos antoi periksi, mutta näkyvää murtumaa ei tullut, eikä liitos ainakaan kovin paljon heikentynyt.
Mitään käryä ei tullut kun pesi leikkuunesteen jäänteet ensin pois.

0,3 mm alumiiniliuskat lämpenivät sekunneissa sulamispisteeseen kynämallisella butaaniliekillä.
Aikaa menee kuitenkin vähän enemmän, kun kappale pitää lämmittää laajemmalta alueelta, lämpö tuodaan hitsauskohtaan ympäristöstä.

25 mm neliöputkien lämmittämiseen meni 6 minuuttia, putken alapuolella oli bunsenpoltin ja lisäksi lämmitin toista putkea pienehköllä butaaniliekinheittimellä.

Seos on kehitetty avaruusteollisuuden tarpeisiin ja sillä on nato-hyväksyntä maa-, meri- ja ilmavoimien käyttöön

Hyvää ainetta vaikuttaisi olevan, jolla voi liitosten lisäksi täyttää reikiä, sylinterinkannen halkeamia tai vaikka tehdä kierteet alumiinilevyn pintaan, sulattamalla mutterin täyteen Techno-Weldiä ja pyörittää mutterin irti kun levy on jäähtynyt.

”Puikot ovat valettuja, ja niiden paksuus vaihtelee, eli 3mm halkaisija on nimellinen. Puikon pituus on 200 mm”

Todellinen paksuus ainakin testattavaksi tulleissa puikoissa oli lähempänä kahta kuin kolmea milliä, yhdellä puikolla saa kuitenkin hitsattua pituutensa verran saumaa.

10 puikkoa maksaa yli 30 euroa, monelle saattaisi riittää pienempikin määrä.
Jos näitä saa Superkaupasta tulevaisuudessa, 5 kappaleen halvempi paketti voisi olla monelle harrastelijalle riittävän monta.

Lähde: http://www.roadmachine.fi/technoweld/technoweld.html

Vielä parempi 3D tulostin

null

Tulostimella voi valmistaa monta tavaraa yhtäaikaa ja myös tyhjän päälle tulostus onnistuu, toisin kuin muovia sulattavissa, vanhanaikaisissa 3D-tulostimissa.
Laitteen hartsialtaassa on laskeutuva levy, eli tulosteet kasvatetaan nesteen pintaan kohdistuvalla laserilla, jota ohjataan videotykeissä käytettävän DLP-tekniikan avulla.
Lopuksi levy nousee hartsialtaasta ja valmiit tavarat sen mukana.
Halvimman version hinnaksi tulee 2300 euroa, mikä saattaa olla liikaa harrastekäyttöön, mutta vanhasta videotykistä voi tehdä itse DIY-version.
Videotykin virtalähteessä on optoerotin, joka kertoo onko lamppu päällä.
Opton ohitus, suodattimet pois, lampun korvaaminen laserdiodilla, jossa levittävä linssi ja kokoojalinssi DLP-elementin jälkeen niin tulostin on lähes valmis.
Videossa 3 pääkalloa syntyy 6 minuutissa:
https://www.youtube.com/watch?v=s9t2ZNn43LI

Lähde: http://3dprint.com/53286/gizmo-3d-printers-fastest/

Syma helikopterit ja muut hurjat radio-ohjattavat RC-lelut Superkauppa verkkokaupasta

BoXZY 3D tulostin, CNC-jyrsin ja laser samassa paketissa

null

Laserin teho on vain 2 wattia, mikä riittää puun tai muun kuviointiin, teollisuuslasereissahan vaaditaan satoja watteja kuumennukseen ja happisuihku metallin leikkaamiseen.
Piirilevyjen ja suurempienkin kappaleiden jyrsintä näyttäisi onnistuvan, laadukkaan oloinen laite prototyyppien tai piensarjojen tekemiseen
Kickstarter-vitkuttimen saa tilattua ennakkoon 1500 dollarilla (1 valinnainen laite) tai 2500 dollarilla kaikki 3 vaihtoehtoa.

Video(kin): https://www.kickstarter.com/projects/boxzy/boxzy-rapid-change-fablab-mill-laser-engraver-3d-p?ref=category