Kuinka korjaat autojen lommot hiustenkuivaajalla ja nestemäisellä hiilidioksiidilla
Find more Videos at PopuPlace.com
Tässä aika uskomattomalta vaikuttava niksi, kuinka henkilöauton lommo on mahdollista oikaista tavallista hiustenkuivaajaa ja nestemäistä hiilidioksidia käyttäen. Mahtaako toimia käytännössä?
Popularity: 92% [?]






(21 votes, average: 3.48 out of 5)


Jotain edellytyksiä tekniikan toiminnalle voi olla isoissa painaumissa, mutta pienissä ja/tai terävissä lommoissa metalli venyy niin paljon lommon pinta-alaan verrattuna että oikaisu ei ole kovin helppoa..
jaa, mistäköhän sitä nestemmäistä hiilidioksidia voi ostella? pääses testailemaan uunon kylkeen;)
Biltemannista tai clasohlsonilta saa. Se myydään “office air cleaner” tms nimellä, siis tarkoitettu pölyjen puhaltamiseen tietotekniikkalaitteista. Tämän jannun käytti toimistokäyttöön tarkoitettua ainetta.
Elektroniikkapaloihin tarkoitetut palosammuttimet käyttävät hiilidioksidia, siitä ainakin riittää isompaankin lommoon.. Myös polkupyörän renkaan täyttöön myydään hiilidioksidia spraypulloissa (varmista kuitenkin ettet osta sitä vaahtoa vahingossa)..
Hieno idea, joskin tällaista lämpölaajenemiseen perustuvaa oikaisua on kuulemma käytetty jo pitkään…
Itse käyttänyt tätä menetelmää motonetistä ostetulla kylmäspray pullolla. Ja kyllähän se toimii, muttei teräviä lommoja ja taitteita oikaise. Pari autoa käytiin läpi ja jokaisessa lommot pieneni tai jopa hävisi.
Mistäköhän tuo hiilidioksidi on keksitty? Ainakin Suomessa myytävissä paineilma- ja kylmäsuihkeissa on aineena tetrafluorietaani: http://www.taerosol.com/Kayttoturvatiedotteet/4-44nfl1.PDF
Ei varmaan parane käsille tuota saada.
Lommot kannattaa muuten korjata mahdollisimman pian, metalli tykkää palautua alkuperäseen muotoonsa ja jos se on kauemmin klommolla niin pelti väsyy kuopalleen. Onkohan tässä mitään suurempaa pelkoa maalipinnan lohkeilemisesta?
Nimetön: Tetrafluorietaani (HFC-134a) on yksi monista HFC-yhdisteistä joita nykyään käytetään ponneaineenä otsoni tuhoavien CFC-yhdisteiden tilalla. Sinänsä nestemmäisen hiilidioksiidin käytölle ei ole mitään rajotteita, mutta se vaatii hieman korkeamman paineen (-70 kiehumisp. kun HFC-134a -30) ja siten tulee purkista ulos hieman kylmempänä kuin tetrafluorietaani.
Jaztee: kyllä noita tavallisia ponneaineta voi ongelmitta käsillekkin ruiskuttaa, kunhan ei ihan ämpärikaupalla. Kun nestemmäinen hiilidioksiidi tai muu ponneaine kohtaa lämpimät kädet, haihtuu se siitä kiehuen silmänräpäyksessä. Tuntuu hetkeksi kylmältä mutta ei todellakaan ole vaarallista. Eri asia on upottaa kätensä esim. nestemmäiseen typpeen.
Itseasiassa nestemäiseen typpeenkin voi hetkeksi upottaa käden ihan turvallisesti. Käsi on niin lämmin että nestetyppi kiehuu ennen kuin se pääsee koskettamaan ihon pintaan. Kokeiltu on. En kyllä silti suosittele kokeilemaan ellei tiedä mitä on tekemässä.
Kaveri sai käteen toisenasteen palovamman tollasella pullolla itteään suihkutellen. Se kylläkin suihkutti samaan kohtaan noin 3-5 sekunttia, joten ei tolla kannata hirveesti ruveta pelleilemään.
palovamman?
niin jos käsi “jäätyy” syntyy ns. palovamma
se on kyllä paleltumavamma mikä tosta tulee… tiedän sen koska olen vpk:ssa.