Mielestäni paras pelikonsoli on PlayStation1. Se oli ensimmäinen omistamani pelikonsoli…

Luultavasti aika moni pitää juuri sitä ensimmäistä pelikonsolia parhaimpana?

No voihan perkule kun on vaikia kysymys. Wiissä nyt on se ohjaus, mutta se nököttää tuossa telkun vieressä lähestulkoon koskemattomana The Legend of Zelda: Twilight Princessin jälkeen, ja siinä se nököttää kunnes saamme kunnon pelejä. Hirveän monia retrokonsoleita en ole päässyt kokeilemaan, tai olen, mutta aivan liian vähän. Se, olenko minä pelannut sitä vai en, ei tosin huononna konsolia yhtään. PS Onesta en erityisemmin pidä, se ei vaan iskenyt. Xbox 360 iski heti kun pääsin kokeilemaan, Gears of War on jotakin upeaa. En sitä silti menisi heti ostamaan, mutta kyllä se joskus tulee löytymään telkun viereltä.

Käsikonsolit ovat myös olleet lähellä sydäntäni, sillä olen pienenä ikänänikin ehtinyt matkustella jo kohtuullisen paljon, olen ulkomailla tai lapissa yleensä noin 6 viikkoa vuodessa. Joskus tosin vähemmän, mutta on sitä enemmänkin oltu. Ostin vähän aikaa sitten DS:än, ja mukavalta vaikuttaa. Nintendon vanhat konsolit ovat myös upeita. Taidan tässä kysymyksessä päätyä Super Nintendo Entertainment Systemiin, vaikken sitäkään ole pahemmin päässyt pelaamaan. 

Kyllä se on wanha kunnon NES.

Juu, kullä commodore 64 ja Amiga oli myös meikäläiselle rakkaimmat pelikoneet (vaikka eivät konsoleita olletkaan). Näihin liittyi vielä kaiken lainen pelien "swappaaminen", joka tapahtui lähipiirissä koulun pihalla, tai sitten kansainvälisessä mittakaavassa postin välityksellä.

Varsista pelikonsoleista meillä oli kotona aikoinaan Mattel Intellivision, sen jälkeen oli käytössä ensimmäisen sukupolven Game Boy (Ostettiin Floridan reissulta, ennen kuin koko konetta oli vielä edes saatavilla suomessa!)

Game Boyn jälkeen oli pitkään vielä Playstation konsoli hallussa.

Kaikki siis rakkaita kapineita omana aikanaan. Joskus sitä on hämmästellyt, montako kuukautta (tai jopa vuotta) sitä on elämästään käyttänyt erilaisia tietokone, tai konsolipelejä hakatessa. Noh, kait sen ajan olisi huonomminkin voinut käyttää

Se oli se -70-luvun tv-peli jossa mustaa taustaa vasten kaksi janaa pompotti palloa joko tennistä tai squashia. Sellaisen kun löytäisi jostain. Tän päivän näkökulmasta ihan hirvee vempele mut ah sitä nostalgiaa…
VIC 20 ja C64 nostavat nekin kaihon ja mietteet Basic-ohjelmoinnin iloihin.
Koulussa oli tietokoneluokka ja siellä 1 kpl ABC80 tietsikka. Ihan hirvee mut tuli sitä nakutettua aika ahkerasti.
Syntax Error

Pleikka 2 ! Sain tutulta ilmaiseksi sen vanhemman ja paksumman PS2:n. No se ei lukenut levyjä. Kun tuli pojilleni luvattua et ne saa koneen niin painelin puotiin ja ostin uuden ja slimmin pleikan. Tulin himaan ja olin hieman ärtynyt et mua ei kyl yksi konsoli kyykytä. Avasin rakkineen ja se kiekko joka levyä kieputtaa oli pölyinen. Putsasin se topsilla ja echinaforsilla kun muuta liuotinta ei ollu. Konehan hersyi toimimaan ja nyt o sit kaksi peikkaa, uusia ja vanha. Hyvä niin, ku viikonloppuisänä pojilla o kaksi kotia. Ei olis arvannu et flunssalääke korjaa pleikankin vatsavaivat.

Vectrex! Pienenä poikana kun sotki “vähän” mielikuvitusta soppaan mukaan niin hävittäjälentäjän ura oli lähempänä kuin koskaan..=) Toinen minkä pelit jääneet mieleen on N64, Goldeneye, perfect dark jne..
No, pelithän sen tason tekee, mutta ehkä ykkösjespoks, hinta/laatu yhteen aikaan..