Perpetual Storytelling Apparatus eli ainaisen tarinankertojakone on Julius von Bismarck ja Benjamin Maus nimisten herrojen luomus, joka piirtää kuvakertomusta USAn patenttihakemuksista. Patentteja on 7 miljoonaa ja ne liittyvät toisiinsa 22 miljoonalla lähdeviitteellä. Käytetyt asiasanat muodostetaan jonkin viimeisimmän best seller -kirjan sanojen perusteella. Sanat käsitellään samassa järjestyksessä kuin ne ovat kirjassa ja jokaiseen sanaan liitetään kuva jostain patentista. Näin kirjasta syntyy patenttien järjestyksen lähde.

Mielestäni tärkeää on, että kuvia ei tulosteta vaan ne piirretään, kuten perinteisesti patenttihakemustenkin kuvat on ensin piirretty käsin. Tästä syntyy aivan uudenlainen päättymätön tarina ihmisten ajatusten ideoiden virrasta, ja tavallaan erään kirjan ajatusvirranomainen kuvitus.

Lähde: storyteller.allesblinkt.com

ScanRobot on saksalaisen Treventus Mechatronics -robotiikkayrityksen automaattinen kirjaskanneri. Skanneri digitalisoi kirjan täysin itsenäisesti. Käyttäjä ainoastaan säätää kirjan koon laitteeseen ja asettaa niteen ensimmäinen sivu avoimena aihioon. Kirja pysyy avoimena 60 asteen kulmassa ja robotti käy työhön. Se imee vastakkaiset sivut kiinni keskellä liikkuvaan lukijaan, joka noustessaan skannaa materiaalin. Kun lukija päästää sivuista irti ylhäällä, kääntyy seuraava aukeama.

Skanneri toimii 1500 sivun tuntinopeudella, siis 25 sivua minuutissa. Skannauksen aikana tulosta voi tarkkailla näytöstä. Korjauksia voidaan tehdä reaaliajassa skannauksen rinnalla. Skanneri tunnistaa viivakoodit. Lisäksi skannaukseen voidaan asettaa jokin jokaiselle sivulle tehtävä funktio, kuten marginaalin poisto. Lopputulos saadaan xml-muodossa, ja tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman hyvää kuvamateriaalia jatkokäsittelyä varten.

ScanRobot-laite soveltuu hyvin esimerkiksi kirjaston käyttöön, sillä sen käyttö on yksinkertaista ja siinä on vähän liikkuvia osia, joten huoltokustannukset ovat pienet. Kunhan vielä kytkettäisiin tehokas ohjelmisto laitteeseen, voitaisiin teksti muuntaa suoraan automaattisesti kuvasta kirjaindataksi siitä sanoiksi ja xml:ksi ja hypertekstiksi Internettiin. Ohjelmisto voisi myös olla sellainen, että sisennykset, kursivoinnit ja lihavoinnit tunnistettaisiin. Näin saataisiin hakuteokset suoraan digitalisoitua ja vaikka kytkettyä samalla Wikipediaan.

Sitten vaan koko kirjasto yhdelle webbisaitille. Vaatisi kyllä suostumuksen kustantajilta. Mutta voisiko kirjasto toimia tekijänoikeuslain puolesta digitaalisena webissä?

Videolla esitellään laitteen toimintaa.

Lähde: treventus.com

Hollantilainen muotoilija nimeltään Jelter Van Geest on konseptoinut kirjastotuolikonseptin, jonka ideana on, että paikalle saapunut vieras “palkkaa” kirjastoon saapuessaan itselleen “robottituolin”, joka orjallisesti seuraa kirjastovierasta kirjaston hyllyjen väleissä. Kun sitten tekee mieli istahtaa alas selailemaan hyllystä löytynyttä mielenkiintoista nidettä, niin tuoli on aina valmiina odottamassa. Kirjastovieraan poistuessa kirjaston alueelta, tuoli palaa automaattisesti takaisen lataamaan akkujaan ja odottamaan uusia levähdyspaikkaa tarvitsevia.

Lähde: www.jeltevangeest.nl

Nyt on kehitetty tuoli himolukijalle. Kirjat saa arkistoitua sohvaan, käden ulottuville. Hyllytilaa on yhteensä 5 metriä. Kerrankin jotain uutta perinteiseen harrastukseen!

Tämän Bibliochaise-nimisen istuimen hinnasta ei ole tietoa.

Lähde: http://www.nobodyandco.it

Nyt kirjojen skannaaminen on tehty nopeaksi ja helpoksi. Sivuja tämä laite ei sentään kääntele, mutta skannaa A2-kokoisia sivuja 300ppi:n tarkkuudella yhden sekunnissa. Pikkuhiljaa alkaa varmaankin olla ajankohtaista tallentaa esimerkiksi kirjaston vanhat kirjat digitaaliseen muotoon. Tässä riittäisi tekemistä parille kesätyöntekijälle!

Lähde: http://www.zeutschel.com