Ristinolla yhdeksän ruudun laudalla ei välttämättä ole peleistä kaikkein haastavin, mutta tämä ei suinkaan estä pelikonseptin kääntämistä hienoksi design-esineeksi. Tässä idea, kuinka ristinollan pelilautana käytetty peili täydendää pelimerkkien puolikkaat hienosti muistuttamaan kokonaisia.

Lue koko artikkeli tätä linkkiä klikkaamalla >>

Sila Sutharat nauraa ilmastonlämpenemiselle. Hän on muisteli lapsuudessaan leikkineensä suurennuslasilla auringossa ja ideoi tämän pohjalta peilijärjestelmän, jonka antama valo grillaa hänen Thai-ruokakojunsa antimet. 50-vuotias mies kauppaa kanaa Phetchaburissa, 90 km lounaaseen Bangkokista. Japanilaiset tutkijat kiinnostuivat hänen keksinnöstään, joka grillaa 1,6 kiloisen kanan 10 minuutissa auringonvalossa ja 20 minuutissa jos on pilvistä. Yksi kana maksaa kolme euroa.

Lähde: inventorspot.com

Onhan se varmaan tylsää jos käsilaukun pohjalla pyöriskelee kaikennäköistä elektroniikkaa. Tässä innovaatiossa on yhdistetty meikkipeili ja muistikortinlukija. Lukee suurimman osan pienistä muistikorteista. Kuulunee myös vakoilijan tarvikepakettiin. Vielä kun asentaisivat kameran peiliin. Tosin tämä kustantaa ainoastaan 15 dollaria.

Lähde: www.gadget4all.com

Haluatko kunnallisvaaliehdokkaaksi? Hae tästä! (sponsoroitu linkki)

Kelloteollisuus lienee ollut jo pidemmän aikaa pienenevä ala. The Jones Watches -kellofirman Crispin Jones on hyvin tietoinen tästä asiasta ja pyrkii luomaan uusia näkymiä kellokaupusteluun. The Accurate -kello on hyvä esimerkki uudenlaisesta designista. Viisarit sanovat “remember” ja “you will die” eli että “muista kuolevasi”. Kellotaulu on peili, joten muistutus on hyvin henkilökohtainen! Hintaa on 145 dollaria.

Lähde: www.watchismo.com

Tällä laudalla ei paljon hypitä, mutta se toimii loistavasti tyylikkäänä peilinä. Hieno idea kierrättää alakulttuuria esineen muodossa. Uhkana tosin on juuri se, että jonkun on pakko kokeilla aamuyön pikkutunneilla. Hintaa 140 euroa. Tosin lopussa varastosta.

Lähde: www.purves.co.uk

Suihkussa on hyvä ajaa parta. Ajoittain kuitenkin peili ehtii huurtua ennen kuin vaahto on paikallaan ja terä valmiina. Barcelonalainen design-osasto on kehittänyt varsin yksinkertaisen ratkaisun tähän ongelmaan. Peilin kulmaan on nimittäin kiinnitetty auton tuulilasinpyyhin. Esittelyssä on kaksi eri kokoa: Pienempi 500cm x 450cm ja suurempi 700cm x 500cm versio. Saatavuudesta ei ole tietoa, mutta eiköhän tällaisen itse askartele vaikka mökille!

Lähde: www.ohgizmo.com

Etelä-Kalifornian yliopiston “luovien teknologioiden instituutissa (ISC) työskentelevät tutkijat ovat kehittäneet varsin hauskan teknologian, jonka avulla on mahdollista projisoida tasolle hologrammeja kolmiulotteisen mallin perusteella.

Nopeaan videoprojektoriin sekä nopeasti paikallaan pyörivään peiliin perustuvalla teknologialla on mahdollista heijastaa tasolle kolmiulotteiselta vaikuttavia malleja, jotka muistuttavat erehdyttävästi Tähtien Sota elokuvasta tuttuja hologrammiprojektioita.

Parhaiten homman periaate selviää kuitenkin katselemalla Oheinen video.

Lähde: www.core77.com

Kiitokset vinkistä juttuun Earpille!

Roger Angel, Arizonan yliopiston johtava astronomi, on suunnitellut jättimäisen teleskoopin rakentamista Kuuhun. Ideana on käyttää tämän 100 metriä halkaisijaltaan olevaan pyörivään peiliin nestemäistä ainesta. Tämän kokoinen teleskooppi keräisi valoa 1736 kertaa enemmän kuin Hubble-satelliitti. Pienempiä samaan tekniikkaan perustuvia teleskooppeja on maan pinnalla, mutta Kuun pieni painovoima ja ilmakehättömyys soisivat mahdollisuuden suurempaan peiliin. Myös uusi 6,5-metrinen James Webbin satelliitti-teleskooppi on suunnitteilla. Se tulee näillä näkymin vuonna 2013 olemaan 70 kertaa Hubblea herkempi.

Angelin suunnitelma näyttää nyt saaneen julkisuutta ja sen rakentamisesta käydään keskustelua. Teleskoopin avulla voitaisiin havaita maailmankaikkeuden kaukaisimpia ja suurimpia osasia, mukaanlukien ensimmäiset tähdet. NASAn Institute for Advanced Concepts tutkii Angelin suunnitelmaa kohtuullisen edullisena rakentaa ja vertaa ainakin rahoituksellisesti $4,5 miljardin James Webbin
teleskooppiin.

Tarkempaa tietoa ja nestemäisen peilin ajatuksen historiasta löytyy seuraavan linkin takaa: http://www.wired.com

Tässä japanilaisessa kiipeilyseinässä perinteiset tarttumaelementit on korvattu kehyksillä, peileillä ja peuran päällä. Kuva kyllä vaikuttaa hieman lavastetulta. Ideana aika omaperäinen. Ehkä Ateneum voisi myös järjestää jonkinlaisen taulujen päällä kiipeily -päivän.

Lähde: http://www.illoiha.com (japaniksi)

Lasipinnat, joiden läpinäkyvyyttä pystytään säätämään sähköisen kytkimen kautta, eivät sinällään ole mikään aivan uusi keksintö. Tähän asti markkinoilla olleet sovellukset ovat kuitenkin olleet valmistusmateriaaleiltaan niin kalliita, että näiden yleistyminen ei vielä ole ollut mahdollista. Lisäksi tähän asti teknologia on tuottanut huomattavan määrän lämpöä ympäristöön, joka myöskin on osaltaan aiheuttanut rajoituksia käytännön sovelluksia ajatellen.

Japanilaiset tiedemiehet ovat nyt kuitenkin onnistuneet ensimmäisenä kehittämään peililasista tavalliseksi katkaisimella muutettavan lasin, joka on realistisesti sovellettavissa esimerkiksi autojen tai rakennusten lasipintoihin. Peililasin päälle kytkettävyys perustuu Magnesium-titaani pinnoitteeseen, joka muuttaa lasin läpinäkyvästä peililasiksi kun tähän johdetaan sähkövirtaa.

Mahdollisia sovelluskohteita kyseisen kaltaiselle peililasille olisivat esimerkiksi rakennusten lasipinnat, jotka voitaisiin aurinkoisella säällä kytkeä estämään lämmittävän auringon säteilyn pääsy sisälle toimistoon. Samaan tapaan sovelluksesta olisi hyötyä myös autojen lasituksissa. Tällä tavalla voitaisiin saavuttaa suuri säästö rakennusten sekä autojen ilmastointilaitteiden kuluttamassa energian määrässä.

Mielenkiintoisia sovelluskohteita päälle kytkettävissä peililaseissa löytyy luonnollisesti myös erilaisiin tilaratkaisuihin rakennusten sisällä. Teknologian avulla mahdollista olisivat esimerkiksi toimiston neuvotteluhuoneen ikkunat, jotka voidaan tarvittaessa kytkimestä kääntämällä muuttaa neuvotteluhuoneen ulkopuolelle läpinäkymättömiksi.

Lähde: www.physorg.com