Tämä projekti osoittaa, että proteesisuunnittelussa on todellakin mahdollista käyttää apuna myös mielikuvitusta. Uusiseelantilainen Nadya Vessey, jonka molemmat jalat on jouduttu amputoimaan synnynnäisen sairauden vuoksi pystyy pian uuden uintiproteesinsa avulla uimaan, kuin aito merenneito konsanaan.

Nadyan merenneitoproteesin on toteuttanut sama taho, joka on työskennellyn Taru sormusten herrasta ja King Kong elokuvien erikoisefektien parissa. Tulevaisuudessa Nadya suunnittelee mahdollisesti osallistuvansa proteesin kanssa mm. triathlonin uimaosuudelle.

Lähde: www.dailymail.co.uk

Mainos: pikalaina ja pikavippi perustietoa.

Kulkukoira oli loukannut takajalkansa, joten sille päätettiin rakentaa proteesi. Tämä tapahtui A-Beil Pet -pieneläinklinikalla Kiinassa, Nanjingissa. Koira on tällä hetkellä fysioterapiassa totuttelemassa uuteen jälkaansa.

Lähde: www.dailymail.co.uk

Isossa Britannissa sijaitseva Touch Bionics on kehittänyt i-Limb nimisen bionisen käsivarren, jonka väitetään olevan tällä hetkellä kehittynein lajissaan. Videolla esitelty bioninen i-Limb käsivarsiproteesin jokaista sormea on mm. mahdollista liikutella erikseen pelkällä käyttäjän ajatuksen voimalla.

Lisää tietoa bionisesta käsivarresta löytyy valmistajan kotisivuilta osoitteesta touchbionics.com

Mainos! Tilaa nyt Guitar Hero peli ja kitara naurettavan halpaan yhteishintaan 49,95!

Pian saattavat koittaa ajat, jolloin on enää turha toivoa vapautusta asepalveluksesta, mikäli esimerkiksi toinen jalka on amputoitu. Saksalainen yritys nimeltään Otto Bock on nimittäin esitellyt uusimman version C-Leg nimisestä jalkaproteesistaan, joka on suunniteltu soveltumaan vaikkapa sotilaskäyttöön.

Otto Bockin mikroprosessorien ohjailema hydraulinen jalkaproteesi on jo ehditty valita Yhdysvaltojen armeijan standardiksi jalkaproteesiksi taistelijoille, joilta on amputoitu jalka polven kohdalta. C-Leg proteesin ominaisuuksiin kuuluu mm. erilaisiin tilanteisiin sopivat toimintamoodit, joita proteesin haltija kykenee vaihtamaan jalkaan kuuluvan langattoman kaukosäätimen avulla.

Jalan kokonaishinta potilaalle sovitettuna nousee noin 30-37 000 Euron paikkeille.

Lähde: www.engadget.com

Joukko Tokyo Institute of Technology yliopistossa työskenteleviä tutkijoita on omien sanojensa mukaa onnistunut kehittämään maailman ensimmäisen mekaanisen proteesikäden, joka on riittävän vahva rutistamaan tyhjiä juomatölkkejä kasaan. Ainoastaan 300 gramman painoinen robottikäsivarsi omaa noin 15 kilogramman puristusvoiman, joka on noin puolet tavallisen aikuisen miehen vastaavasta.

Kehitetyn robottikäden voimakas puristusvoima perustuu ihmisen käden kaltaiseen rakenteeseen, jossa voima sormiin johdetaan jänteen tavoin toimien vetokaapelien välityksellä. Aiemmat vastaavat sovellukset ovat perustuneet tavallisesti suureen määrään pieniä moottoreita, joiden kanssa rakenteesta on ollut vaikeaa saada kestävä.

Alla olevalla videolla demonstroidaan robottikäden limutölkkejä puristavaa voimaa.

Lähde: www.pinktentacle.com

Tämä Japanilaisessa delfinaariossa esiintyvä 37 vuotias rouvadelfiini sairastui hiljattain vaikeasti, jonka seurauksena 73% tämän pystöstä jouduttiin amputoimaan. Onneksi kuitenkin Japanilainen rengasvalmistaja Bridgestone päätti astua apuun, ja käyttää yhteensä 83.000,- Dollaria projektiin, jonka tuloksena delfiini sai uuden veroisen kumisen pyrstöproteesin.

Yhdysvaltalaisen Etelä-Kalifornian yliopison tutkijat ovat kehittäneet keinotekoisen retinan, eli verkkokalvon, jonka avulla näkö voidaan palauttaa verkkokalvosairauksien vuoksi sokeutuneelle potilaalle. Esimerkiksi verkkokalvorappeuma, johon sairastuu noin yksi neljästä tuhannesta, on keinoretinan avulla parannettavissa oleva sairaus.

“Argus II” nimeä kantava keinoretina on jo asennettu kuudelle verkkokalvorappeuman vuoksi sokeutuneelle potilaalle, jotka ovat kaikki proteesin asentamisen jälkeen pystyneet tunnistamaan vähintäänkin valoja sekä yksinkertaisia muotoja. Nyt koekäytössä olevassa keinoretinassa on 16 valoa tunnistavaa sensoria, mutta seuraavan sukupolven versio tulee sisältämään jo 60 vastaavaa, joten näkötarkkuuden proteesilla pitäisi parantua vielä huomattavasti. 5-7 vuoden sisällä proteesista on tarkoitus tuoda markkinoille riittävän tarkka versio kasvonpiirteiden tunnistamiseen.

Keinotekoisen retinan odotetaan saapuvan markkinoille vuonna 2009. Hintaa yhdellä keinotekoiselle verkkokalvolla tulee olemaan noin 20.000 Euroa.

Lähde: www.timesonline.co.uk

Pitkät lääkekuurit tapaavat mennä ikävän usein pieleen ihan sen vuoksi, että heikkomuistinen potilas yksinkertaisesti unohtaa ottaa lääkärin määräämät pillerit ajallaan. Lisäksi esimerkiksi kroonisesti sairaat potilaat tuntevat jatkuvan lääkkeiden napsimisen usein rasittavaksi puuhaksi.

Lääkeannosten unohtelu on yleisesti tunnistettu ongelma. Ryhmä Fraunhofer-Gesellschatt instituutissa työskenteleviä tutkijoita onkin nyt kehittänyt uuden tyyppisen ratkaisun pulmaan. Saksalaisten tutkijoiden kehittämä uusi ratkaisu on hammasimplantti, johon on sisäänrakennettu säiliö lääkeainetta varten. Lääkeainesäiliön lisäksi hampaaseen on rakennettu mikroprosessorien ohjailema venttiili, jonka avulla hampaan vapauttaman lääkeaineen määrää voidaan säädellä. Tällä tavalla potilaalle voidaan annostella lääkeainetta automaattisesti ilman tarvetta erilliselle pilleireiden napsimiselle.

Hammasimplantin annostelemaa lääkemäärää varten on suunniteltu erillinen langaton kauko-ohjain. Normaalitapauksessa hampaan sisälle mahtuu lääkeainetta noin muutaman viikon ajaksi kerrallaan, jonka jälkeen esimerkiksi potilas voi vaihtaa lääkehampaan tilalle uuden, täyteen ladatun annostelijan.

Hampaasta odotetaan helpotusta varsinkin huumeriippuvuudesta toipuville potilaille, jotka voisivat saada hampaan kautta huumausaineen korvikeaineet turvallisesti, ilman tarvetta käydän hoidattamssa itseään jatkuvasti lääkärin luona.

Lähde: www.medgadget.com

Entinen Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas Claudia Mitchell on maailman ensimmäinen ihminen, jolle on “asennettu” pelkällä ajatuksen voimalla ohjailtava bioninen käsivarsi. Moottoripyöräonnettomuuden seurauksena amputoidun käden paikalle kiinnitetyn proteesin avulla Claudia pystyy suorittamaan yksinkertaisia päivittäisiä toimia, kuten esimerkiksi ruoan leikkaamisen lautasella.

Claudia itse kertoo, että “nykyään hänen täytyy ainoastaan ajatella kätensä ja kyynärvartensa liikuttamista, niin käsi liikkuu. Kun hän ajattelee kämmenen avaamista, niin kämmen avautuu”. Käsi siis todellakin toimii, aivan kuten aito käsivarsi.

Viime vuonna kiinnitettyä proteesia on nyt onnistuttu kehittään vieläkin pidemmälle, tuoden tuntoaistin mukaan helpottamaan bionisen käden hallintaa. Claudiaa hoitavat tohtorit ovat onnistuneet kiinnittämään puuttuvan käden hermoratoja proteesikäden kohdalle ihoon, jonka ansiosta Claudia pystyy nyt tuntemaan, kun hänen bionista kättänsä kosketetaan.

Lähde: www.telegraph.co.uk