Bendable Concrete on betonia, joka korjaantuu itsestään vedellä

Bendable Concrete on betonia, joka korjaantuu itsestään vedellä

Victor Li Michiganin yliopistolla on kehittänyt kollegoidensa kanssa jo 15 vuoden ajan seuraavan sukupolven betonia. Joustavaa materiaalia voidaan käyttää kuten tavallista betonia, mutta se kestää paremmin ja “paranee” itsestään. Taipuessaan materiaaliin tulee mikro-säröjä. Nämä säröt korjautuvat muutaman sadepäivän jälkeen. Sateessa säröjen kuiva materiaali reagoi veden ja hiilidioksidin kanssa siten, että betoniin syntyy kalsiumkarbonaatti-”arpia”. Ja nämä arvet siis täyttävät säröt. Samanlainen rakenne ja reaktio löytyy luonnosta simpukankuorista.

Samantyylistä materiaalia on jo käytetty mm. Japanin korkeimmassa asuinrakennuksessa Osakassa. Myös Michiganilaisessa sillassa on tätä myös “hiljaiseksi betoniksi” kutsuttua materiaalia. Nimi siitä, että betoniharkkojen väliin ei tarvita laajenemisyhdysosia. Toisaalta tämä aiheuttaa ääntä autojen renkaista, kun ne ajavat pienen raon ylitse.

Kuten arvata saattaa tällä itsekorjautuvalla betonilla on kysyntää alueilla, joissa maa järisee, sillä pienet murtumat ja säröt ovat usein maanjäristyksen jälkioireita betonissa. Mikäs sen kätevämpää kuin betoni, joka paranee tästä itsestään. Seuraava suuri projekti on Montanan kastelukanavat, joihin kyseessä oleva betoni on ehdolla. Betoni on kalliimpaa rakennusvaiheessa, mutta ylläpitokustannusten ja järistyksen kesto tekevät tuotteesta edullisemman pidemmällä aikavälillä.

Lähde: news.nationalgeographic.com

Arvioi jutun mielenkiintoisuutta
1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (52 arviota, keskiarvo: 4.54/5)

Ross Lovegrove: The Bamboo Bicycle

Ross Lovegrove: The Bamboo Bicycle 1
Ross Lovegrove: The Bamboo Bicycle 2

Milanon design viikoilla esitelty Bamboo Bicycle on siitä erikoinen, että sen rungon keskeiset metalliosuudet on korvattu bambulla. Nopeasti kasvavan Bambun väitetään olevan kestävämpää kuin teräs, ja tässä designissa Ross Lovegrove halunnee todistaa sen. Pyörä rakennettiin Brasilian bambuasiantuntijan Flavio Deslandesin kanssa yhteistyönä Tanskassa.

Kuten jo mainittua, bambu on nopeasti kasvava, jopa maailman nopeimmin kasvava kasvi. Tämä herättää ajatuksia siitä, kuinka kyseistä materiaalia voisi hyödyntää enemmänkin metallin ja vaikkapa lasikuidun sijaan. Mikseivät esimerkiksi suksisauvat ole bambua? Eivät katkeilisi milloin sattuu.

Lähde: www.designboom.com (via www.likecool.com)

Arvioi jutun mielenkiintoisuutta
1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (11 arviota, keskiarvo: 4.00/5)

Arkkitehtuuria hiilidioksidipäästöjä silmälläpitäen

Arkkitehtuuria hiilidioksidipäästöjä silmälläpitäen

Itävaltalainen arkkitehti Christoph Wassmann on tutkinut erilaisten rakennusmateriaalien käyttöä ekologisesta näkökulmasta. Kuutiometri betonia, joka ei ole valmis kierrätettäväksi aiheuttaa 385kg hiilidioksidia. Kuutiometri terästä, joka on kierrätettävää tuottaa 12200kg hiilidioksidipäästöt. Puu rakennusmateriaalina onkin negatiivinen hiilidioksidin “päästäjä”, sillä kasvaessaan se muuttaa hiilidioksidia hapeksi.

Tiedot Wassmann selvitti käyttämällä Global Emission Model for Integrated Systems (GEMIS) 4.4 -ohjelmaa, joka on vuosina 1987-1989 kehitetty freeware-softa, joka ottaa rakentamisen hiilidioksidipäästöjen arvioinnissa huomioon mm. polttoaineen tarpeen, materiaalit, jätteenkäsittelyn sekä kuljetuksen. Ohjelma on lähde-artikkelin mukaan hieman vaikea käytettävä, mutta toimiva. Ohjelma on haettavissa osoitteesta www.oeko.de. Asiaa arkkitehdeille siis.

Lähde: www.treehugger.com

Arvioi jutun mielenkiintoisuutta
1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (10 arviota, keskiarvo: 4.20/5)

Dupont ETFE – ihmepolymeeri, joka mullistaa arkkitehtuuria

kasakstan rakennus 2
Khan Shatyry Viihdekeskus, 2008, Astana, Kasakstan

Miltä kuulostaisi rakennusmateriaali, joka on kirkkaampaa kuin lasi ja on ainoastaan 1% tämän painosta. Materiaali, joka pystyy kannattelemaan 400 kertaa oman painonsa, on teflonin tapaan pinnaltaan tarttumaton, venyy kolminkertaiseksi menettämättä ominaisuuksiaan, on hyvä eriste ja jonka elinikä ulkorakennuksen pinnassa on noin 50 vuotta. Juuri tällaisia ominaisuuksia omaa Muovifirma Dupontin kehittämä ETFE (Etyleeni Tetrafluorietyleeni) niminen polymeeri.

Polymeeri nimeltään ETFE on itse asiassa kehitetty jo 1970-luvulla lentokoneiden eristemateriaaleiksi. Ensimmäisissä arkkitehtuuriin liittyvissä projekteissa ainetta käytettiin kokeellisesti 1980-luvulla. Tämän jälkeen polymeeri on satunnaisesti löytänyt tiensä erinäisiin kokeellisiin arkkitehtuurisiin projekteihin, mutta jostakin syystä tämän käyttö ei kuitenkaan ole levinnyt niin räjähdysmäisesti, kuin mitä olisi voinut odottaa.

Materiaali sai runsaasti huomiota viime vuoden jalkapallon MM-kilpailuja varten Müncheniin rakennetun Allianssi areenan rakennusmateriaalina. Lopullista läpimurtoa materiaalille odotetaan kuitenkin, kun Pekingin Olympialaisia varten rakennettava, ETFE rakenteisiin perustuva olympiastadioni esitellään laajalle yleisölle ensi vuonna.

Lisää kuvia ETFE polymeerirakenteisiin perustuvasta arkkitehtuurista seuraavan jälkeen.

[Read more...]

Arvioi jutun mielenkiintoisuutta
1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (35 arviota, keskiarvo: 4.40/5)
Amazon.co.uk suosituimmat DVD:t. HUOM! nyt ilmainen toimitus Suomeen kaikille yli £25 tilauksille!