Uutisia tekniikasta, ilmiöistä ja hilavitkuttimista
Moni on varmasti toivonut joskus kännykkää, jonka osia pystyisi vaihtamaan samaan tapaan kuin vaikkapa oman tietokoneen näytönohjaimen. Smarter Phone pyrkii nyt tuomaan markkinoille tällaisen viritelmän, vaan lieneekö ajatus jo liian kaukainen? [Read more...]
(7 arviota, keskiarvo: 4.43/5)
Jokainen joka yhtään seuraa netin teknologiakeskustelua, on varmasti jo ehtinyt törmäämään mainintaan laitteesta nimeltään “Raspberry Pi”. Mikä tämä tavalliselta piirilevyltä näyttävä häkkyrä sitten oikein on, ja miksi siitä höpistään teknologiapiireissä tällä hetkelle niin paljon? No tässä jutussa kerromme.
Oikeastaan Raspberry Pi ei ole mitään muuta, kuin pienikokoinen tietokone jolle on unohdettu antaa kuoret. Mielenkiintoiseksi laitteen tekee kuitenkin sen äärimmäisen alhaiseksi puristettu, vain 25 dollarin, eli noin 19 euron myyntihinta ja se, kuinka monikäyttöisen tietokoneen ostaja siihen hintaan saa. Tämän Brittein saarilta lähtöisin olevan “vadelmatietokoneen” perusajatuksena on valmistaa mahdollisimman riisuttu, mutta kuitenkin toimiva täysiverinen tietokone, jonka avulla voidaan opettaa lapsille koulussa tietokoneen toimintaa ja yksinkertaista ohjelmointia. Laitteen hintakin on painettu äärimmäisen alas sen vuoksi, että ihan jokaiselle lapselle voitaisiin hankkia oma tietokone, jonka parissa lapsi saisi työskennellä rauhassa. Näin siis ennemmin kuin istuttaa oppilaat kolkkoon tietokoneluokkaan, jossa jokaisella on tietty aika viikossa istua kalliin ja tarkoin varjellun koneen ääressä.
Jos ajatellaan laitteen 25 dollarin lähtöhintaa, on tähän saatu ahdettua yllättävän pätevä määrä teknologiaa. Raspberry Pi:n sydämenä sykkii älypuhelimiin suunniteltu 700 MHz:n 32-bittinen ARM11-suoritin. Koska prosessori on suunniteltu älypuhelimiin, se kuluttaa äärimmäisen vähän virtaa, eikä se vaadi esimerkiksi erillistä jäähdytystä normaalikäytössä. Lisäksi laitteesta löytyy 256 Megabittiä käyttömuistia, Broadcom VideoCore IV videokortti, HDMi-liitäntä, RCA-videoulostulo, 3,5 mm audioliitäntä sekä SD-muistikorttipaikka. Laitteen edullisemmassa 25 dollarin versiossa on mukana vain yksi USB-portti, ja tätä ei ole varustettu lainkaan LAN-liitännällä. Laitteen kalliimpi, 35 dollarin version on puolestaan varustettu kahdella USB-portilla, sekä LAN-liitännällä tämän liittämiseksi suoraan verkkoon. Virtansa ainoastaan 85.60 × 53.98 mm mittainen laite saa tämän MicroUSB-liitännän kautta.
Linux -käyttöjärjestelmällä toimivaksi suunnitellusta tietokoneesta löytyy käytännössä kaikki oleellinen mitä nykyaikaiselta tietokoneelta voi olettaa. Koneeseen on helppo liittää esimerkiksi näppäimistö, hiiri ja ulkoinen kovalevy USB-porttien kautta, ja prosessori on riittävän tehokas esimerkiksi pyörittämään HDMI-liitännän kautta täydellä HD-resoluutiolla kuvattuja videotiedostoja. Tietokoneen äärimmäisen pieni koko, kohtuullisen tehokas prosessori ja alas painettu hinta tekevät tästä koululaisten ohella unelmalaitteen myös rakentelijoille ja modaajille. Kuka tahansa voi esimerkiksi liittää tämän muutaman kympin tietokoneen taulutelevisioonsa, kytkeä tähän videotiedostoilla lastatun USB-kovalevyn, ja tehdä tästä olohuoneen mediatietokoneen. Moni tulee varmasti esimerkiksi myös rakentamaan tästä yhdessä halvan LCD-paneelin kanssa mediakeskuksen autoonsa. Hyvien liitäntöjen ja pienen koon vuoksi suunnittelijat ovat myös jo kaavailleet, että Raspberry Pi voisi hyvinkin toimia esimerkiksi yksinkertaisten robottiprojektien aivoina. Eikä pidä edelleenkään unohtaa laitteen alhaista hintaa – jos esimerkiksi lapsi onnistuu tuhoamaan polkupyörään asentamansa Raspberry Pi -tietokoneen, puhutaan alle 30 euron rahallisesta tappiosta. Kyseessä on siis kone, jonka voi hyvin vapauttaa luovuutensa ilman suuria taloudellisia investointeja.
Ensimmäinen 10 000 kappaleen erä Raspberry Pi tietokoneita tuli myyntiin 29.2. ja ne myytiin loppuun lähes välittömästi. Tällä hetkellä Raspberry Pi tietokoneita voi tilata suoraan esimerkiksi Superkauppa.fi verkkokaupasta
Lisää tietoa tästä, mahdollisesti tietokoneharrastuksen käsityksen mullistavasta laitteesta löytyy projektin kotisivuilta osoitteesta raspberrypi.org
(56 arviota, keskiarvo: 4.86/5)
Ihmisen ja koneen väliset kamppailut eri peleissä, shakista aina keilaamiseen ovat populaaritieteen kestosuosikkeja. Tällä kertaa on tullut vuoro koneen ja ihmisen ottaa mittaa perinteikkäässä taitolajissa nimeltään kivi-sakset-paperi. Ihmisten keskimääräistä käyttäytymistä ennustava, New York Times -lehden verkkosivuille pystytetty kamppailulaji löytyy osoitteesta nytimes.com
Ainakaan itse en onnistunut kertaakaan pääsemään johtoasemiin. Mitenkäs teillä kävi?
Kautta: neatorama.com
(13 arviota, keskiarvo: 4.15/5)
Vieläkö muistatte ajan, kun miehet olivat rautaa, laivat puuta ja tietokoneet paperia? Ai ettekö?
Tässä muistin virkistykseksi askarteluprojekti suoraan 50-luvulta! Kyseessä on paperisen, yksibittisen tietokoneen askarteluohjeet, jotka on alun perin julkaistu “Communications of the Association for Computing Machinery” -julkaisun toisen vuosikerran yhdeksännessä numerossa vuonna 1959.
Ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta longstreet.typepad.com
Rattoisia askarteluhetkiä!
(19 arviota, keskiarvo: 4.11/5)Ajatus tietokoneesta ilman hiirtä herättää nykyaikaisessa ihmisessä yhtä ristiriitaisia ja epäuskoisia tuntemuksia, kuin ajatus skinheadista ostamassa itselleen kivoja sandaaleja kesäksi. Tietokoneeseen liitetty hiiri on käytännössä välttämättömyys nykyaikaisten, graafisten käyttöjärjestelmien sujuvaan hallintaan. Rohkenisin väittää, että aika moni olisi pulassa jos esim. Windows-pohjaista järjestelmää pitäisi yhtäkkiä käyttää vaikkapa työpäivän ajan pelkästään näppäimistön voimin.
Juuri graafisen käyttöjärjestelmän kehitystyössä ilmenneet tarpeet olivat Douglas Engelbartin (s. 30.1.1925, Oregonissa) mielessä, kun hän Bill Englishin avustuksella loi maailman ensimmäisen tietokonehiiren Stanfordin tutkimusinstituutissa vuonna 1964.
(25 arviota, keskiarvo: 4.24/5)
Näin tietokoneaikakaudella sähköjohtojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Samalla sähköjohdot ovat alkaneet muodostaa melkosisia solmuja monen työpöydän alle. Itsekin olen usein saanut huomata, että vaikka kuinka koittaisi laittaa johdot fiksusti, ovat ne ennen pitkää taas solmussa. Erilaisia ratkaisumalleja on ehdoteltu ja niistä joitain on esitelty aiemmin Hilavitkuttimessakin. PowerPost-konsepti on yksi ratkaisuvaihtoehto lisää.
PowerPost on pöydänjalka, johon on keksitty laittaa sähköpistorasioita. Pistorasioihin saadaan laitettua niiden laitteiden pistokkeet, jotka ovat pöydän lähettyvillä ja päällä. Näin huoneen lattiaa pitkin kulkevien sähköjohtojen määrä saadaan vähennettyä yhteen – siihen, joka kulkee PowerPostista seinään.
(Gizmodon kautta)
(25 arviota, keskiarvo: 4.12/5)
One Laptop Per Child -projektin tavoitteena on saada kehitysmaiden köyhille lapsille tietokoneita käyttöön erittäin pienillä yksikköhinnoilla. Eräs projektin kohtaamista ongelmista on virransaannin turvaaminen paikoissa, joissa sähköverkkoja ei ole tai ne ovat huonoja.
Afganistanilaisen IT-yhtiön Paiwastoonin keksimä ratkaisu on polkea tietokoneisiin virtaa. Tietokoneeseen voi polkea virtaa samaan aikaan kun sitä käyttää, joten tietokoneen käyttöä ei tarvitse keskeyttää esimerkiksi käsikäyttöisen kammen veivaamista varten. Polkemisen sanotaan onnistuvan jopa pieniltä lapsilta.
Lyhyt video polkemisesta hypyn jälkeen.
Lähde: One Laptop Per Child Afganistan (Neotraman kautta)
(7 arviota, keskiarvo: 4.57/5)
Hieman yli vuosi sitten uutisoimme Hilavitkuttimessa aiheesta: Mekaaninen tietokone 100-luvulta e.a.a.. Ohessa kyseinen artikkeli lainattuna:
“Noin sata vuotta sitten tehtiin erikoinen löydös Kreikan rannikolta löytyneestä muinaisesta laivan hylystä. Löydös oli pronssisista hammasrattaista koostuva mekanismi, jonka kerrotaan heti hämmästyttäneen tiedemaailmaa sen modernilla olemuksellaan. Antikytheraksi nimetystä laitteesta on päätelty, että sen toiminnallisuus liittyy kuun liikkeiden ennustamiseen. Alkuperältään 100-luvulle eKr. päivättyyn laitteeseen on joskus myös viitattu maailman ensimmäisenä tietokoneena.
New York times kertoo tuoreessa artikkelissaan, että ryhmä brittiläisiä, kreikkalaisia ja amerikkalaisia arkeologeja ovat nyt skannanneet löydöksen röntgen tomografialla, jonka avulla mekanismi on onnistuttu mallintamaan tietokoneelle varsin tarkasti kolmiulotteiseksi malliksi. Tulosten perusteella mekanismi on osoittautunut arvattuakin hienostuneemmaksi. Laitteen on todettu esittävän mekaanisessa muodossa kuun kiertoradan epäsäännölisyyttä taivaalla, Hippokrateen teoriaan perustuen.
Laite on alun perin koostunut jopa 37 erillisestä käsin valmistetusta pronssisesta hammasrattaasta. Erityisen kiehtovaksi laitteen tekee varsinkin se, että mitään mekaanisesti yhtä hienostunutta ei ole vielä löydetty, joka ei olisi vähintään tuhat vuotta kyseistä laitetta nuorempi!”
Nyt New Scientist -lehti on julkaissut varsin kattavan artikkelin samaan aiheeseen liittyen: www.newscientist.com. Ja mikä mielenkiintoisinta, niin herra nimeltä Michael Wright on tutkinut tarkkaan kellon rakenteen ja sen pohjalta rakentanut vastaavan laitteen. Laitetta esitellään videolla:
Tämä on melkoisen hienostunut hilavitkutin. Toisaalta: Tällä varmasti on ollut aikoinaan jotain käyttöä. Osaako kukaan kertoa mihin tätä on käytetty? Miksi planeettojen asemat ovat kiinnostaneet tuon kaukaisen ajan korkean teknologian ihmisiä?
(23 arviota, keskiarvo: 4.43/5)
Voi niitä aikoja, kuin monitorin virkaa ajoi matkatelevisio ja pelit ladattiin lerpuilta käskyrivin kautta. Obsolete technology -verkkosivusto on kerännyt melko kunnioitettavan kuvakokoelman “sen aikaisista” ja vanhemmistakin tietokoneista. Galleriasta löytyy varmasti fiilisteltävää monen nörtin nostalgiatarpeisiin.
koko galleria löytyy osoitteesta oldcomputers.net (kautta boingboing.net)
(8 arviota, keskiarvo: 3.63/5)
Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki painaa “starttia” Postisäästöpankin pääjohtaja Teuvo Auran opastuksella.
IBM:n lehdistötiedote kertoo suoraan varsin kattavan tarinan laitteen taustasta:
Suomen ensimmäinen tietokone täyttää perjantaina 50 vuotta – Palkkojen maksatus suoraan tilille toi tietokoneelle läpimurron
Suomen ensimmäisen kaupallisen tietokoneen käyttöönotosta on kulunut 50 vuotta. Postisäästöpankki tilasi sen IBM:ltä hallitakseen säästötilien kirjanpitoa. Laite (IBM 650) sai heti lempinimekseen Ensi.
Ensiä voi kutsua myös Suomen ensimmäiseksi tietokoneeksi, sillä se valmistui ennen Teknillisessä korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanutta tieteelliseen laskentaan tarkoitettua ESKOa, joka otettiin käyttöön vuonna 1960.
Ensi ostettiin todelliseen tarpeeseen, sillä pankkitilien määrä kasvoi eikä 50-luvulla läpimurtonsa tehneiden elektromekaanisten reikäkorttikoneiden kapasiteetti enää riittänyt laskemaan tilien kirjaustietoja. Postisäästöpankilla raja alkoi tulla vastaan 1,5 miljoonan tilin hallitsemisessa.
Palkkojen maksatus suoraan tilille antoi Postisäästöpankille sellaista kilpailuetua, että se pakotti muutkin pankit lopulta hankkimaan tietokoneet 60-luvun ensimmäisinä vuosina. “Viimeisten vuosikymmenien ajan tietotekniikan kehitys on ollut nopeaa. Jo laitteita asennettaessa on odotettu seuraavan tehokkaamman laitteen, suuremman kapasiteetin tai uuden version mahdollistamia uusia sovelluksia”, IBM:n innovaatiojohtaja Ville Peltola toteaa ja jatkaa: “Tietotekniikka on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana kypsynyt tasolle, jolla lähes kaikki on mahdollista. Teknologia ei ole enää pullonkaula erilaisten sovellusten toteuttamiselle, vaan kyse on siitä, osaammeko nähdä mielessämme uudenlaisia tapoja käyttää teknologiaa.”
Ensin vihkitilaisuudessa huomio kiinnitettiin kuitenkin puhtaasti vielä laitteen ennennäkemättömään laskunopeuteen. Koneen käynnisti juhlallisessa tilaisuudessa 17. lokakuuta 1958 valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
Tietokoneen matemaattiset kyvyt tekivät vaikutuksen arvovaltaisiin kutsuvieraisiin sekä median edustajiin, joita oli paikalla niin paljon kuin pieneen tietokonehuoneeseen laitteen lisäksi mahtui. Konetta esiteltiin ohjelmalla, joka suoritti yleisön antamia laskutehtäviä ja piirsi valittujen Euroopan maiden karttoja. Ensi pystyi minuutissa laskemaan 78 000 yhteen- tai vähennyslaskua, 5 000 kertolaskua tai 3 700 jakolaskua. Laitteen keskusmuistina toimi pyörivä magneettinen rumpumuisti ja massamuistina luotettava reikäkortti. Nykyään koneesta on jäljellä vain rumpumuisti, joka on tallessa Tekniikan museossa Helsingin Vanhassakaupungissa.
Tietokoneen 50 vuotta juhlittiin tiedotusvälineiden edustajien kanssa maanantaina 13.10.2008 IBM:n tiloissa, jossa myös rumpumuisti oli nähtävillä. Rumpumuisti on kymmeniä kiloja painava kymmenen senttimetrin läpimittainen metallilieriö, johon voitiin tallentaa 2 000 sanaa ja joka pyöri 12 500 kierrosta minuutissa.
IBM 650 oli tuon ajan yleisin tietokone ja ensimmäinen massatuotettu tietokone. Koneita oli käytössä vuonna 1958 ympäri maailmaa jo yli 600 kappaletta. Tietokone-nimitystä ei tuolloin vielä käytetty, vaan Hetemäen puheessa laitteeseen viitattiin termillä “elektroniteknillinen tietojenkäsittelykone”. IBM 650-koneeseen kuului kaksi yksikköä, kumpikin kooltaan 1,8 m × 1,5 m × 0,9 m ja painoltaan noin tonnin. Lisäksi koneeseen hankittiin erilliset syöttö- ja tulostusyksiköt. Tilaa Ensi veikin ison huoneen verran.
(12 arviota, keskiarvo: 4.33/5)
Uusimmat gadgetit Superkaupassa Urheiluviikko
Keskustelua juuri nyt